Moikka. .-D Koulut alkavat pikkuhiljaa kaikilla, minulla alkoi jo viime viikolla, ja olen jo kyllästynyt. .-D Ei kyllä koskaan pitäisi luvata mitään, sillä silloin luvattu asia ei toteudu. Lupailin boksissa, että osa ilmestyisi huomenna, mutta sainkin sen jo tänään valmiiksi. .--D Ei kai minulla ole tähän alkuun oikein muuta, joten lukekaa kommenttien vastaukset ja sen jälkeen osa. .->

Jade Essence kirjoitti:
Oii, kissoja! <3
Pidän yhä edelleen Päivistä, tämä tulee jotenkin niin hyvin toimeen kaikkien muiden kanssa. Nikolas, Sunien pojat ja vielä Marikin! Oli muuten hyvä keksintö tuo, että Nikolaksen piti tutustuttaa Pahis joihinkin muihin kissoihin.
Voi sinua Jessica, miksi naiset rakastuvat aina sikoihin?
Tykkäsin uudesta Pilvi-vauvasta, suloinen punatukka<3 Taikapölyyn ei sittenkään tule tyttöjen puutetta ;)
Sami on vain aina yhtä luottavainen - ja hiukkasen ulapalla.
Päivi kyllä vaikuttaa terävältä tytöltä yhäkin, kun heti hoksasi suunnitellun avioliiton. Suloinen tuo kohtaus, jossa Päivi halusi leikkiä kotia poikien kanssa. :)
Pidin myös tuosta kohtauksesta jossa Camilla sai Ollin Paholaisten kissaksi, pahiksilla pitääkin olla kissa sylissä siliteltävänä kun ne suunnittelevat kiroja juonia. Mwahahaa.
Allu, Elli ja Alli ovat sööttejä, kolmosia ei vain vielä millään erota toisistaan.
Mitenköhän Päivi pärjää puskien luona? Nyt kiinnostaa ;)
Aika kissapitoinen osa oli tosiaan, mutta eivät nuo linssiluteet ainakaan menoa haitanneet. Mutta juu, jatkoa odottelemme innolla ;D Nyt on pakko lähteä etsimään sitä oikeaa kissaa, ja sen jälkeen koluta osa uudestaan kissakuvia etsien ;)

Vastaus: Jep, kissoja. ,--3 Päivillä tosiaan on laaja kaveripiiri. .--) Hih, Nikolas sattumalta tuli kylään Pahiksen kanssa, ja siitä äkkiä keksin jotain, en siis ollut mitenkään suunnitellut etukäteen sitä. .-D Esko tosiaan on aika sika, voi Jessicaa. .-/ Joo, yllättäen noita tyttöjä rupesi tulemaan, ehkä liikaakin, en meinaa saada päässäni keksittyä puolisoja kaikille. .-p Sami tosiaan on liian luottavainen, voivoi. .-/ Hihih, hauska tuo "kissa sylissä" -teoriasi. .-D Eipä niistä pennuista oikein erota, kun ovat ihan samanlaisia. .-D Se nähdään sitten ens kierroksella, miten Päivi Puskilla pärjää. .-) Kissat tosiaan tunkivat vähän joka paikkaan, mutta mielelläni minä niitä kuvailin. .----D


  
Aijca kirjoitti:
Jes, mahtavaa, kisa! Ja vieläpä noin hauska idea =) Minusta oli kyllä kivaa, että osa keskittyi paljolti kisuleihin. Ja koska en omaa lemmikkielämää -lisäosaa omista, kisukuvat olivat minulle juuri oikeaa antia. Rupesi oikein tekemään mieli myös tuota lemmikkilisäriä. Tosin en sitä vielä ainakaan voi hankkia, mutta ehkä sitten joskus =) Voi miten kamalaan soppaan Jessica on itsensä Eskon kanssa saattanutkaan. Koko tilanne on todella epäreilu muiden kannalta... Eikö Jessica ajattele ollenkaan Samin lisäksi Päiviä tai Pilviä? Nimittäin, jos salasuhde paljastuukin, niin miten käy lasten, jos vanhemmat eroavat? =( Tosi ikävä tilanne, mutta samalla myös houkuttavaa luettavaa! Onneksi muut Taikapölyn asukkaat pääsevät aina välillä piipahtamaan kuvissa, ettei kaikki vain keskity aina juuri siihen tiettyyn perheeseen, josta kukin osa kertoo. Ja Paholaisen Nikolas tuntuu kaveeraavan nyt vähän kaikkien kanssa, mikä on tietty kivaa, mutta Camillasta inhottavaa! Kumpa poika pääsisi eroon äitinsä pauloista ja saisi tulevaisuudessa muuttua hyväntekijäksi =) Ettei pojasta vain tulisi ilkeää ja ikitalvea toivovaa Paholaista! Mutta olen nyt niin täpinöissä tuosta kilpailusta, että on pakko alkaa bongailemaan oikeita kuvia ja osallistua mukaan! Tämä kommentti jää nyt vähän lyhykäisemmäksi, mutta pidin silti paljon osasta ja odotan tietenkin jatkoa =)

Vastaus: Hauskaa, että olet innoissasi kisasta. .--D Hih, kissafanina päästän kisuja kuviin mukaan, ja siinä samalla keksin niille jotain ihmeellistä. .----D Minäkin olen toisten tarinoissa aina innoissani lomamatkoista, kun omassa simssissäni simit eivät lomailemaan pääse, kun en matkoilla lisäriä omista. .-/ Toivotaan, että saat joskus lemmikkielämän. .-) Jessica on tosiaan aika itsekäs eikä mieti muita yhtään. .-( Sinä se aina otat ilon irti kaikesta. .-D Juu, kivaa vaihtelua, kun naapurit (ja vähän kauempanakin asuvat) tulevat kyläilemään. .-) Jostain syystä Nikolas kulkee joka talon ohi, ja sitten laitan jonkun aina ystävystymään siihen. .-D Heh, Camilla ei taida tykätä.. Toivotaan, ettei Nikolaksesta tule ilkeää .--) Tosi kivaa, kun osallistuit kisaan. .--)


  
Volarea kirjoitti:
Hyvä osa, niin kuin aina! :)
Hyi Jessicaa, kun pettää miestään! :/
Säälin Samia, kun ei tiedä vaimonsa petollisuudesta mitään :(
Tuli muuten tuosta mieleen, että onko Taikapölyssä eroaminen mahdollista? :0
Päivin muutto/vierailu on yllättävä käänne, saas nähdä mikä tarkoitus sillä on :o
Ymmärrän, että koulu varmaan hidastaa päivitystahtia, mutta teeppä jatkoa kun ehdit! :)

Vastaus: Jessica tosiaan on ilkeä, eikä Sami osaa ollenkaan epäillä. .-/ On eroaminen varmaanki mahdollista (parasta olla, Taikapölyyn on tulossa eroja). .-D Ei tuolla Päivin viereilulla Puskille ole mitään huimia suunnitelmia, se oli vain hetkellinen päähänpistos, jonka keksin sattumalta. .-D Mutta eihän sitä tiedä, jos keksin vielä jotain. .---) Koulun alkaessa en tosiaan ehdi niin usein pelaamaan, mutta kirjoittaminen ei toivonmukaan hidasti. .-)
 
  
inu56 kirjoitti:
Oi kissoja! <3
Hyvä osa! Kiva, että nuo kissat saavat huomiota tarinassa! Kissat ovat niin söpöjä...
Hyi hyi Jessica, ei saa pettää Samia.
Muuta järkevää en nyt taida keksiä. Jatkoa vaan!

Vastaus: Minusta on hauskaa napata kuvia kissoista, niillä on niin hyviä ilmeitä. .-D Minustakin kissat ovat söpöläisiä. .-> Jessica on tosiaan tuhma, mutta on hänelläkin omat syynsä toimia niin. Jatkan, jatkan. .--)

 
  
vupii kirjoitti:
Hyi Jessicaa, kun pettää noin ihanaa miestään. Toisaalta hän ei näytä olevan onnellinen muuten.
Kisut olivat somia läpi osan :)
Pidin kovasti Sunin lasten ja Päivin leikkituokiosta :)
Hyvä, pitkä osa :)

Vastaus: Totta, Sami on kyllä lempeä ja mukava, muttei Jessica vain tunne olevansa enää onnellinen tämän kanssa. .-( Kisut <3 Kiva, että leikkituokio miellytti. .-> Kiitos kovasti kommentistasi. .-)

 

    Photobucket

Ehla eli omissa maailmoissaan, eikä välittänyt Eskon haukuista, eikä edes Eskon paljastuksesta useista rakastetuista. Lisäksi Ehla hoiteli vauvojaan, joihin Esko ei suostunut edes koskemaan.

 

 

Photobucket
Esko puolestaan jatkoi iänikuista valittamistaan jokaisesta asiasta. Esko alkoi myös salaa tapailemaan Jessica Paljulaa.
Photobucket
Olhi kasvoi, ja Eskoa häiritsi lapsensa ja hänen samannäköisyys.
Photobucket
Ohli syntyi.

 

 


Ja osaan:

 

 

Photobucket
Kummaloiden arki oli sujunut täysin normaaliin tahtiin Eskon valitellessa ja Ehlan hoitaessa lapsia. Pikkuinen ja nuorin veljes, Ohli, oli vienyt äidinsä huomion itseensä, minkä seurauksena Olhi rupesi leikkimään enemmän isänsä kanssa. Ehlasta oli ihanaa viettää aikaa nuorimmaisensa kanssa, pikkuinen oli sulattanut naisen sydämmen.
-Nao nbiin, Ohli, kokeeillaampa leimkkiä uuttaw leikakiä. Mhinä keikeutan sianua ilmassna, jas sinäa okswennat äkidin paöidalle, Ehla selitti innoissaan Ohlinkin naureskellessa.
Photobucket
Lentoleikkien jälkeen kuka tahansa uupuisi ja nälkiintyisi! Niinpä Ehla päätti syöttää pikkuiselleen kotiplaneettansa yleisintä vauvojen ruokaa: torakkaliejumaitoa. Esko sen sijaan seurasi tilannetta etäältä lueskellen lehteä. Hänellekään ei tullut enää vauvan suojeluhimoa nololta äidiltään. Eskolle riitti ihan hyvin, että Olhi käyttäytyisi hyvin ja että Olhin avulla hän saisi Jessican, eikä muilla ipanoilla ollut enää niin väliä. Tehkööt Ehla niistä vaikka kuinka kummajaisia tavoillaan, Eskolle olisi ihan sama.
Photobucket
-Katgso, Eskeo. Eikösb meidmän Uhlo olekwin ihanha pikkuopallura! Uhlo on ihasltuttava vaeuva ja mianäkin tunxeen itsenvni jänlleen tärkeänksi! Aiuvan kuein äqitikin aiksoinaan, meilvlä ogli kyllfä... Ehla selitti innoissaan menneisyyttään Eskon pysäyttäessä hänet.
-Minua ei kiinnosta! Tajuatko? Ja mistä ihmeen Uhlosta sinäkin puhut? Eikös tuon nimi ollut eilen joku aivan muu? Esko ihmetteli.
-Mainä cmuutin sitvä. Msinusta Uhlo kuveaa vauvgaani palqjon pagremmin. Hatluatko tietjää, mittä sanka uhlo tarkuittaa? Ehla kysyi hymyillen.
Photobucket
-Et sinä voi vauvan nimeä noin vain muuttaa! Minä kun olin jo tottunut siihen vanhaan nimeen, mikä se ikinä sitten olikaan... Ja aivan minun kiusakseni vaihdat sen, jotta minua kiukuttaisi! Mutta minulle on aivan sama mitä teet tuolle... Esko karjaisi Ehlan keskeyttäessä tämän. Ehla oli oppinut Eskolta uusia tapoja yhdessäasumisen vuoksi. Nykyään Ehlakin keskeytti simien puheet, koska hän luuli sen kuuluvan Taikapölyn maan
kulttuuriin.
-Uhlo taarkoittaa isfoa toraekkaa, jomlla onu neljät silmäeä jaw kymmjenkunta jalkkoja. Nue ovuat niirn ihaenia, miwnusta jmeidän vauvaimme ot aievan kuain uhlot! Ehla selitti saaden Eskon yökkäilemään. Ehla sekosi päivä päivältä aina vain enemmän ja enemmän!
Photobucket
Esko järkyttyi kuulemastaan niin, että hänen oli pakko mennä pihalle hakemaan raikasta happea. Esko nimittäin pelkäsi torakoita yli kaiken, jo niistä puhuminenkin sai miehen voimaan pahoin. Esko ei kyllä halunnut puhua fobiastaan, sillä hänestä se oli noloa. Eskon ajatellessa omiaan ruokki Ehla Olhinkin kotiplaneettansa maidolla.
-Kyldlä minwä halhuankin opeettaa tetitä niijn innyoissani kwotimaan taavoille! Miknun täyutyy sruorittaa tehtäeväni, Ehla kertoi pojalleen, joka hörppäisi uudella innolla aamupalaansa.
Photobucket
Pihalla ollessaan Esko huomasi Johannes Pilvilinnan lenkkeillen heidän kujiaan ohi. Esko juoksi Johanneksen luokse tervehtiäkseen.
-Täällä päin juokset? Mehän asumme kaukana linnastanne, Esko kummasteli.
-Katsos, meidän ylväidenkin on pidettävä huolta linjoistamme! Ja mikäs olisikaan parempi aamulenkki kuin kiertää koko maamme jokaiset tiet! Johannes huudahti. Oikeasti hän oli tullut tarkoituksella Kummalille hakemaan ruokaa, sillä mistään muualta ei tuntunut enää löytyvän. Kummalien ruoat olivat aina olleet epäarvostettuja, joten heillä varmasti riittäisi sapuskaa, vaikka täältä saatu ravinto hieman epäilyttikin. Se saisi kuitenkin nyt kelvata. Johanneksella kumminkin täytyi olla jokin tekosyy Kummalien talolle saapuessa.
-Onko teillä lahjuksia? Äiti käski kysyä tässä samalla, Johannes kyseli.
-Äitinne... Tietenkin! Käsken Ehlan vain kasata sadot pensaista, niin johan sitä ruokaa äidillennekin saapuu! Esko huudahti innoissaan.
Photobucket
Esko kävi sisällä moittimassa vaimoaan, kun tämä ei ollut kasannut satoja ajoissa, vaikka salkopavut olivat kypsyneet syötäviksi vasta täksi aamuksi. Ehla ei kuitenkaan sanonut miehelleen mitään vastaan, vaikka hänen mielessään kyllä kävikin, miksei Esko olisi voinut itse poimia niitä, tai tulla edes auttamaan. Ehla kuitenkin poimi urhoollisesti, hän oli tottunut olemaan jo Eskon käskytysten alainen.
Photobucket
Lopulta salkopapuja oli tarpeeksi, ja Esko sulloi ne pieneen pakettiin, jossa ne saisi kätevästi kuljetettua. Kun Esko oli ojentamassa kasviksia Johannekselle, alkoi taivaalta tippumaan todella suuria lumihiutaleita, eikä Esko ehtinyt edes salkopapuja ojentaa, kun maa oli peittynyt ohuen lumikerroksen alle.
-Voi kurja, lunta sataa, Johannes suri jalat tutisten. Lyhyet urheilushortsit eivät todellakaan ole paras asuste talvella.
-Voit kyllä jäädä meille lämmittelemään, Esko kehotti. Hän yritti olla mahdollisimman mukava Pilvilinnoille, jotta Kummalienkin perheelle siunaantuisi tyttö perimään talon.
Photobucket
Johannes kiitti tarjouksesta ja suostui siihen, vaikka vähän kyllä epäilytti viettää aikaa Kummalien oudossa talossa. Mutta mieluummin Johannes valitsisi lämpimän talon kuin lumisen kotimatkan. Esko katsahti kasvimaahan päin, sadot olisi syytä kerätä talteen nyt heti, ennen kuin kaikki peittyisi lumen alle. Niinpä Eskokin ryhtyi kyykkimään kasvien tasolle.
Photobucket
Kauaa Esko ei kuitenkaan ehtinyt kasveja pelastaa, sillä tiellä käveli Jorma Jääpuikko, jota pitäisi myöskin palvella.
-Mikäs ylväiden lenkkeilypäivä tänään oikein on, Esko kummasteli nähtyää Jormallakin verkkarit jalassa ja vilkaistuaan takanaan kävelevää Johannesta, joka oli juuri menossa sisälle.
Photobucket
-Jasmina kaipaili tuoreita kasviksia, joten minun piti lähteä niitä etsimään. Ajattelin, että siinä samalla voin hoitaa lenkkeilyn, Jorma selitti.
-Ovelaa, Esko totesi ja pakkasi muutaman Ehlan keräämän salkopavun pakettiin, jonka hän ojensi Jormalle.
-Kyllä Jasmina nyt ilahtuu. Nykyään niin harvalta perheeltä löytyy kasviksia, tämä aikainen talvi taisi tuhota paljon satoja, Jorma päätteli katuen kuitenkin sanojaan. Mitä jos Esko nyt tajuaisi Jääpuikkojen olevan tämän talven takana?
Photobucket
Jorma sai huokaista helpotuksesta, kun Esko hyvästeli tämän heti sadon annettuaan, eikä vaikuttanut epäilevän mitään. Jorman mentyä Esko vilkaisi kasvimaata, ja melkein kuuli sieltä avuttomien salkopapujen itkua. Kasvien vointi heikkeni yllättävän nopeasti lumen pudottua maahan. Esko ei kuitenkaan välittänyt  kasvien tunteista, Ehla saisi kerätä sadot turvaan, jos haluaisi. Niinpä Esko marssi sisälle hieroen kohmeisia käsiään yhteen, ulkona oli todella hyytävä ilma.
Photobucket
Eskoa alkoi yllättäen väsyttämään, ja niinpä mies päätti käydä päikkäreille, yöunet olivat jääneet lyhyiksi monena yönä, sillä Olhi ja Ohli (vai oliko se nykyään Uhlo?) pitivät aikamoista melua öisin. Esko vaihtoi pyjaman ylleen ja asettui sitten mukavaan asentoon sängylle vetäen peittoa varpailleen. Rauha olisi ollut täydellinen, ellei lattialla olisivat pöyrineet Ehlan koirakaverit, Elhi ja Memmä. Eskoa kadutti, ettei hän tajunnut häätää niitä huoneesta, mutta ei hän enää jaksaisi, kun oli päässyt sängylle mukavaan asentoon.
Photobucket
Hetken päästä Ehlakin päätti köpötellä talon sisälle lämpimään. Pihalla tuntuukin turhan kylmältä, jos ei tajua laittaa talvitakkia ylleen. Ehla ei muistanut laittaa joka kerta takkia ylleen, sillä hänen kotiplaneetallaan oli aina lämmintä. Hyvä ja ihana kotiplaneetta oli ollutkin Ehlan mielessä merkittävän usein. Mutta ei ihmekään, siellä Ehlaa kohdeltiin aina kunnioittavasti ja ihaillen. Ne ajat Ehla saisikin unohtaa, ainakin tältä kerralta. Ehla alkoi nimittäin opettamaan Olhille seisomista, eikä iloisen naurun raikuessa pystynyt keskittymään muuta kuin olennaiseen.
Photobucket
Hetken päästä Olhi nousi omille huterille jaloilleen omatoimisesti, mikä sai Ehlan innostumaan.
-Ssinä opiat hienorsti! Minmun oyma piokku taituava taapertajåa! Ehla huudahti riemuissaan nostaen Olhin ilmaan. Olhikin naurahti, mutta salaa hän kurkki lattialla kököttävää leluaan, jolla olisi tehnyt mieli leikkiä. Oppiminen oli tylsää! Miksi sitä pitäisi oppia seisomaan tai kävelemään, kun konttaamallakin pärjää ihan hyvin? Haaveet saivat unohtua, sillä Ehla opetti pienokaistaan vielä monta tuntia, minkä jälkeen kumpikin vaipui yöpuulle.
Photobucket
Seuraavana aamuna Johannes saapui taas pyytääkseen ruokatarvikkeita Kummalilta. Esko oli ihmeissään: Johannes oli käynyt heillä jo kahtena peräkkäisenä päivänä. Tällä kertaa vierailun tekosyynä oli Lilli-kissan ulkoiluttamisen tarve. Esko nostikin kissan päänsä korkeudelle ihaillen pehmeää ja silkkistä turkkia.
-Kissat ovat kyllä paljon kivempia kuin jotkut koirat, Esko totesi muistellen omia huonoja koirakokemuksiaan Ehlan saastalemmikeistä.
Photobucket
Esko ei juuri hoitanut lapsia, Olhin kanssa joskus leikki, mutta suurin vastuu jäi Ehlalle, joka ei ehtinyt kaikessa kiireessä huolehtia enää itsensä hyvinvoinnista. Ehla joutui tonkimaan jääkaapista ylijääneitä ruoantähteitä, joita sitten popsi suuhunsa melkoisella vauhdilla. Vaikka Ehla yleensä ottikin asiat rennosti, tällä kertaa stressi oli iskenyt lastenhoidossa ja perijätytön hankinnassa.
Photobucket
Syömisen jälkeen Ehla kiiruhti jälleen lastenhuoneeseen, josta alkoikin kuulumaan tuskallista vauvan itkua. Ehla nosti Uhlon kehdosta hössötellen, mutta onneksi hätä johtuikin vain normaalista vaipanvaihdon tarpeesta. Samalla Ehla seurasi, kun Olhi konttasi potan luokse, minkä jälkeen hän pinnisteli itsenä kokonaan istumaan potan päälle. Ehla hymyili, ei sekään aika potan ja kiukunpuuskien kanssa ollut turhaan väkerrettyä. Olhi osasi päivä päivältä toimia omatoimisemmin, mikä puolestaan helpotti Ehlan taakkaa.
Photobucket
Ehla ei kuitenkaan ehtinyt jäämään seuraamaan pitemmäksi aikaa Olhin omatoimista pottailua, sillä Uhlo kitisi sylissä vaativasti. Ehla huokaisi, riisui pojalta kakkavaipan ja heitti sen lattialle muiden vaippojen joukkoon. Varmuudeksi Ehla päätti vielä kylvettää Uhlon, jotta tulisi varmasti puhdasta jälkeä. Vaikka Ehla saastainen olikin, jonkin asian hän kuitenkiin halusi tehdä siististi. Uhlon kylvetys kuitenkin häiriintyi Johanneksen pyrkiessä vessaan.
-Voisitko poistua, mutta on hätä, Johannes määräsi. Hän oletti, että hänen ylväs asemansa saisi Ehlan väistymään.
Photobucket
Johannes sai kuitenkin kokea yllätyksen, kun Ehla ei hänen komennostaan huolimatta poistunut veskistä.
-Kröhöm, Johannes rykäisi vihjailevasti Ehlan yhä vain läträtessä vedellä.
-Ens mianä tätvä pwöntössä pesne. Tilaae oqn hhyvin, Ehla vastasi syventyen sitten taas Uhlon hoivaamiseen. Johannes tyrmistyi Ehlan vastauksesta ja päätti lähteä. Tätyisi sitten kotona vessassa käynnin jälkeen muistaa mainita hallitsija-äidille siitä, että Kummaloiden arkea voisi kurjentaa hallitsijaperheen lapsen vessaan pääsyn estämisestä.
Photobucket
Johannes käveli keittiöön, jossa Esko valmistautui puhaltamaan Olhin synttärikakusta kynttilät. Johannesta nauratti näiden tavis-simien kasvutavat, he kasvoivat kakun kanssa, kun taas ylväät taikapölyn avulla. Esko pyysi kohteliaana Johannesta katsomaan kasvua, mutta Johannes vetosi kiireisiin, ja komensi Lilli-kissaakin tulemaan. Kisu oli löytänyt kivan sohvan raavittavaksi, eikä millään olisi tahtonut lopettaa. Pilvilinnojen talossa huonekaluja ei saanut koskaan raapia, mutta muualla Lilli tykkäsi teroittaa kynsiään sohvankulmiin.
Photobucket
Vähäisistä kannustusjoukoista huolimatta Olhin kasvu onnistui hyvin, tässä poju. .-->
Photobucket
Eskon mielestä synttäreissä parasta oli kakun syönti, varsinkin, kun kakkua ei oltu valmistettu Ehlan kummallisista aineksista. Esko oli käynyt ostamassa sen läheisestä leipomosta. Esko leikkasi kakusta palasen ja vilkaisi samalla vihreän sohvan paikalla olevaa rojukasaa, Lilli oli kynsinyt sohvan ihan palasiksi. Kylppäristä kantautui veden läträys edelleen, kuinkakohan monta minuttia Ehla oli oikein kylvettänyt vauvaa? Eskoa se ei kuitenkaan haitannut, hän saisi ruokailla Olhin kanssa kahden. Isän ja pojan välit tulivat päivä päivältä läheisimmiksi.
Photobucket
Kasvamisen ja kakun syönnin jälkeen Olhi kiikutti kakkulautaset pesualtaalle, ja poika hinkkari lautaset mielellään puhtaiksi. Vain saippuankuplat jäivät muistoksi hetkeksi aikaa, kunnes nekin poksahtivat tuoden Olhinkin takaisin maan pinnalle. Poika katsahti taloonsa, ja hän kummasteli vauva-aikojensa tuttipulloja pitkin lattiaa. Sitä kuitenkaan enempiä miettimättä uni alkoi jo painamaan pienen pojan silmiä. Tänään oli ollut raskas kasvupäivä!
Photobucket
Olhi kaivoi vaatekaapista kivan nukkumissetin, jonka Esko oli onnistunut hankkimaan hänelle. Palvelut olivat huonontuneet ilmastonmuunnoksen takia, minkä vuoksi varsinkin tavisten ja köyhien oli vaikea saada vaatteita käyttöönsä. Olhi painautui patjalle kömpien peiton alle, hänelle oli remontoitu aivan uusi huone. Hetkessä hän jo nukahti.
Photobucket
Muutaman tunnin jälkeen päätti Eskokin lähteä pikkuhiljaa nukkumaan. Hän viivytteli aina nukkumaan menoa, sillä häntä yökötti nukkua Ehlan vieressä, sekä häntä pelotti vauvanhankinta-aatteet. Tällä kertaa Ehla kuitenkin oli valvonut. Nyt hän makoili sängyllä alusvaatteisillaan. Esko karjaisi vaimonsa nähdessään.
-Luulin, että jo nukkuisit... Esko kertoi.
-Tämfä aei vwain voni odorttaa emnempää. Minuyn onl saatrava sfe tytmtölapsi, peräijä talooin. Eynkä ornnistu siwinä ilmaan sincua, Ehla puhui suorastaan anellen.
Photobucket
-No hyvä on sitten, mutta sinun on parasta tulla nyt raskaaksi, tai muuten saat katua sitä! Esko karjaisi kaapaten Ehlankin peiton alle. Hän ei suotta hidastellut mitään. Mitä nopeammin toimeenpiteen suorittaisi, sen nopeammin se olisi ohi.
-Meinä ean vovi aluvata, mnutta minäs towivon, Ehla vielä sanoi yllättyneenä miehensä nopeasta reaktiosta. Esko murahti, miksei Ehla muka voisi luvata? Eskosta tuntui, että kaikkien muiden vaimot tulivat raskaiksi ja synnyttivät tyttöjä, Ehla vain tahallaan pilasi kaiken.
Photobucket
Ehla odotti, että Eskon kuorsaus valloitti huoneen järisyttävällä äänellään. Ehla vilkaisi vielä miestään, joka näytti nukkuvan jo syvästi. Ehla oli aina ihmetellyt Eskon unenlahjoja. Itse Ehlan oli vaikea saada unta, etenkin jonkun asian vaivatessa hänen mieltään. Ehla nousi varoen sängyltään, ettei Esko vain heräisi ja pillastuisi. Hiippaillen Ehla käveli vaatekaapille ja vaihtoi arkivaatteensa takaisin ylleen.
Photobucket
Ehla käveli suoraa tietä pihansa takapihalle, jonka jäiselle nurmelle asettui istumaan. Ehla nosti katseensa ylös tähtiin. Sieltä jostain hänetkin oli lähetetty. Hetkestä nainen erotti taivaan tähtikuvioista energisen äitinsä iloisesti naureskellen, että ihan Ehlankin suunpieliin koheni hymy. Hänellä oli vain niin ikävä kaikkia.
-Millodin apääsen pogis? Olwkaa kiltatejä jab ottaskaa miaut takaaisin, Ehla kuiskasi ylös taivaisiin.
Photobucket
Hetkessä Ehla kuuli korvissaan siskojensa ja veljiensä kuulumisia. Ehla tiesi, että hänen lähimmäisensä olivat tulleet puhumaan ja kannustamaan häntä. Niinhän Ehla oli itsekin tehnyt, kun hänen isosiskonsa oli ollut toisella planeetalla kasvamassa ja kehittymässä.
-Ehla, meillä kaikilla menee hyvin, ja tekisin mitä vain, että näkisin sinut ja että saisin rutistaa sinut lähes kuoliaaksi, jos se olisi mahdollista. Sinulle on annettu tehtävä, ja me kaikki tiedämme, että pystyt suoriutumaan siitä parhain mahdollisin tavoin. Olet vahva ja rohkea, ja juuri oikea tuohon tehtävään. Sinä selviät siitä. Ehla huokaisi, kyllä hän tuon kaiken tiesi jo ennestäänkin. Siskon sanat saivat häneen kuitenkin uutta tarmoa. Kaikki kääntyisi vielä parhain päin.
Photobucket
Ehla nousi paikoiltaan ja lähti kiipeämään takaisin ylhäälle etupihalle. Kukaan ei saisi huomata hänen poissaoloaan. Ei tietäisi mitään hyvää kotiplaneetalle, jos ulkopuoliset simit saapuisivat selvittämään asioita, jotka eivät heille kuulu millään tavoin. Ehla huokaisi. Kunpa hänellä ei olisi yksin näin suurta vastuuta ja tehtäviä suorittamatta. Vieraalla planeetalla oleminen oli paljon raskaampaa, kuin mitä heille oli koskaan opetettu.
Photobucket
Olhi heräsi seuraavana aamuna varhain. Hän oli saanut huonosti nukuttua levottomien unien ja kylmyyden vuoksi. Olhi ei tiennyt, eikä ymmärtänyt, miksi oli saanut päähänsä kaikenlaisia pelottavia asioita, hän vain vaistosi ne jostain. Lisäksi uudessa huoneessa lämmitys ei toiminut vielä parhaalla mahdollisella tavalla, muttei Olhi kehdannut valittaakaan. Hänestä tuntui, että vanhemmilla olisi muutakin tekemistä.
Photobucket
Kun Olhi oli saanut syötyä jääkaapista kaivetun purtavan, hän päätti tiskata astian saman tien. Myös Ehla käveli poikaa vastaan väsyneemmän näköisenä kuin yleensä, yöllisen valvomisen saattoi nähdä päältä päin. Olhi ei kuitenkaan miettinyt Ehlan tummia silmänalusia, vaan hänen huomionsa kiinnittyi huoneeseen.
-Iyh, mikä täällä haisee? Olhi huudahti.
-Efn misnä haiasta mitäägn, Ehla totesi Olhin kävellessä vain ohi. Kyllä hän oli huomannut äitinsä saastaisuuden. Sen lisäksi, että Esko oli opettanut Olhin puhumaan normaalisti hän opetti pojan myös inhoamaan saasteita.
Photobucket
Olhi yritti pestä kädessään olevan lautasen, mutta lavuaari oli mennyt tukkoon, joku oli tainnut laittaa sinne jotain epäsopivaa. Siksi poika katsoi parhaaksi viedä lautasen roskikseen, jotta se ei jäisi taloon haisemaan. Roskien vientimatkalla Olhi törmäsi suunnilleen saman ikäiseen poikaan kuin hän itsekin oli. Reippaana Olhi meni tervehtimään tulokasta, joka esittäytyi Niilo Puskaksi. Pojilla oli oikein hauskaa yhdessä!
Photobucket
Kauaa lapset eivät kuitenkaan ehtineet leikkiä, sillä Olhi kertoi, että hänen pitäisi mennä siivoamaan. Olhi oli yön aikana päättänyt siivota koko talon, ei tämmöisessä sikolätissä kukaan voisi asua! Hän päätti aloittaa urakan vessasta, josta pahin löyhkä tuli. Ehlalla oli paha tapa jättää vessa vetämättä aina tarpeilla käytyään. Nyt Olhi ymmärsi, miksi isä kävi hädän tullen talon takana olevan pensaan takana... Poika katsoi ällöillen haisevaa pönttöä ja laittoi sinne extra paljon puhdisainetta, niin että kuplat vain lentelivät.
Photobucket
Olhin häivyttyä puhdistuspuuhiinsa päätti Niilo liittyä shakkipeliin Ehlan kanssa. Kun Niilo oli tavannut Olhin, hän oli saanut positiivisen kuvan Kummaloiden perheesti heidän oudosta ihonväristä huolimatta, mutta Ehla sai pojan vähän ymmälleen. Kävi ilmi, ettei Ehla osannut edes pelata shakkia, hän tykkäsi vain leikkiä shakkinappuloilla sotista. Myös Ehlan sekava puhetyyli kummastuttu, ja Niilo päätti, ettei enää koskaan tulisi Kummalille kylään.
Photobucket
Niilon rynnättyä ovet paukkuen karkuun Kummaloiden luota heräsi Eskokin viimein. Esko kävi hakemassa Olhin, ja yhdessä he menivät kasvimaalle keräämään viimeisiä satoja. Edellisenä päivänä satanut lumi oli sulanut pois, ja viimeiset salkopavut saatiin kasattua koreihin kohtalaisen hyväkuntoisina.
Photobucket
Kun kaikki salkopavut oli kerätty talteen ja viety sääilöön kellariin, päätti Olhi palata siivousprojektinsa pariin, mitäpä muutakaan tekemistä pojalla olisi ollut, sillä Kummaloiden kyläilystä traumoja saanut Niilo juoruaisi kuitenkin kaikille Taikapölyn lapsille oudosta Ehlasta, minkä takia Olhi saisi huonon maineen. Vähän se asia tympi poikaa, mutta minkä hän mahtoi tilanteelle. Huokaisten syvään Olhi ryhtyi luuttuamaan lattialla olevia lätäköitä.
Photobucket
Olhi yllättyi suuresti, kun vielä saman päivän aikana kylään saapui Puskien toinen lapsi, Eetu. Niilo oli kotiin tultuaan kertonut niin hurjia juttuja vierailustaan Kummaloilla, joten Eetun oli aivan pakko päästä tsekkaamaan kaikki ihan omin silmin. Vaikka Niilo oli hieman liioitellut kertomuksiaan päätyi Eetukin siihen tulokseen, ettei Kummalien väen kanssa kannattaisi kaveerata.
Photobucket
Esko ei yleensä jaksanut välittää Uhlon itkiessä, mutta tällä kertaa hän oli rientänyt hoitamaan toista, kun Ehlaa ei näkynyt missään. Uhlo itki niin kovaa, että Esko oli saanut siitä jo pahan päänsäryn. Lisäksi kylässä olevat vieraat kummastelivat ja tekivät outoja katseita Eskon puoleen vähän liikaa, kun kaikki kuulivat vauvan itkua, muttei Esko isänä tehnyt asialle mitään. Mies halusi siis pitää maineensa puhtaana ja päätti hoitaa Uhloa tämän kerran.
Photobucket
Sillä välin Olhi kuunteli isän ja pikkuveljen naurua vessasta samalla, kun Olhi itse kiikutti mädäntyneitä tuttipulloja lattialta roskikseen. Olhi olisi itsekin halunnut olla vielä vauva, silloin muut hoitivat ja hellivät, eikä täytynyt häpeillä mitään. Olhi nimittäin oli nähnyt vieraiden aleksuvan katseen myös likaisiin paikkoihin. Olhi tunsi itsensä aika särjäänsysätyksi viime aikoina, kun Uhlo oli ollut erityisen huomionkipeä. Ja koska Olhilla ei parempaakaan puuhaa ollut, hän päätti siivota.
Photobucket
Olhi siivosi myöhään yöhön asti, mutta urakka ja likaläntit eivät tuntuneet vähenevän ollenkaan. Poika päätti välillä levähtää ja mennä nukkumaan. Aamulla olisi taas uutta voimaa ja energiaa hoitaa asioita. Olhi ei meinannut saada nukutuksi, vaikka häntä väsytti ja rasittikin kaiken siivoamisen jälkeen. Olhi liikahti parempaan asentoon ja nukahti lopulta mietteisiinsä.
Photobucket
Öinen valvominen kostautui varhain aamulla. Olhilla olisi koulupäivä, eikä poika ollut herännyt valmistautumaan. Esko tajusi tulla herättelemään Olhin vasta, kun oli enää 15 minuuttia koulubussin saapumiseen. Esko oli itsekin herännyt vasta äskettäin, kalsaritkin olivat jääneet vielä jalkaan.
-Olhi, sinun olisi jo aika herätä, ettet myöhästy koulusta. Ihmettelinkin, kun sinua ei näkynyt keittiössä, vessassa, eikä edes Uhlon huoneesta, Esko huuteli.
Photobucket
Olhi ei olisi millään jaksanut nousta, joten Esko kävi hakemassa vihertävän nallukan huoneen nurkalta.
-On aika herätä. Tulisit nyt, niin isäsi olisi iloinen, Esko puhui kimeällä äänellä heilutellen nallea, aivan kuin tämä olisi puhunut.
-Tiedän, Olhi vastasi nousten vuoteelle istualleen. Sen jälkeen hän hiukan venytteli jumittuneita jäseniään. Eskokin kuunteli tyytyväisenä, kuinka hyvin Olhi oli oppinutkaan "sivistynyttä" kieltä, pitkän opettelun jälkeen. Eskosta oli hienoa, ettei hänen vaivannäkönsä ollut aivan hukkaan mennyttä.
Photobucket
-Onpas Olhi vain reipas poika! Tottelee isiä, jota pitääkin, Esko jatkoi nalleääntään. Olhi hymyili isälleen, tämä sitten aina jaksoi pitää hänelle seuraa, tai ainakin välillä...
-Nyt koululaisen on syytä pukea oikein kunnon vaatetus. Ulkona on paljon pakkasta! Esko jatkoi.
-Etsitäänkö isi yhdessä minulle vaatteet? Yksin se on niin tylsää, Olhi valitti.
-Mikäs siinä, autan mielelläni, Esko lupautui. Hänestä oli hienoa, että poika puhui hänelle, eikä Ehlalle, joka opettaisi vain outoja käytöstapoja. Pikkuhiljaa Esko voisi toteuttaa kaikki toiveensa poikaa apunaan käyttäen.
Photobucket
-Kiitos isä, olet paras! Olhi huudahti halaten isäänsä.
-Tietän. Tottahan toki minä olen paras! Oikein parhaista parhain, Esko vastasi ylpeästi.
Esko ei olisi voinut koskaan uskoa, että hän olisi luonut lapseensa näin hyvät välit. Alkuun Esko oli näyttänyt negatiivisuuttaan lapsiin vähän liiankin paljon, mutta pikkuhiljaa kaikki oli muuttunut. Esko alkoi arvostaa ainakin Olhia päivä päivältä enemmän. Oli uskomatonta, että poika kutsui isäänsä oikein parhaaksi.
Photobucket
Isä ja poika olivat hakemassa itselleen nopeaa aamupalaa ennen vaatetusta, joten he kävelivät keittiöön, joka kuitenkin oli kärpästen armoilla. Olhi vain katseli kummastuneena ympärilleen, ja Eskosta oli vaikea käsittää, että tämä oli oikeasti hänen kotinsa. He olivat yhdessä antaneet sen rappeutua.
-Isi, miksi meillä on niin likaista? Olhi kysyi.
-Ehlan syy, se on saastainen, eikä osaa siivota! Esko huudahti, vaikka olisihan hänkin voinut aivan yhtä hyvin huolehtia talonsa siisteydestä.
Photobucket
-Jos sä voisit käydä etsimässä minulle jotain vaatteita, voin viedä muutaman tuttipullon pihalle, Olhi pyysi konttaillen jo lattialla.
-Käyhän se. Olet sinäkin niin ahkera lapsi, kenties vaikka isääsi tullut! Käyn katsomassa sinulle ne vaatteet, siivoa kaikessa rauhassa, Esko puhui. Hänestä oli suorastaan hauskaa katsella vaatteita, mutta siivoaminen oli tylsää. Onneksi Olhi ei nähtävästi sitä tajunnut, vaan siivosi innoissaan, ettei Eskon tarvitsisi tehdä mitään ikävää!
Photobucket
Hetken päästä koulubussikin saapui, ja Olhi vaihtoi itselleen nopeasti isän katsomat vaatteet. Sitten hän kävelikin reippaana keltaiseen koulubussiin, jossa kaikki ystävät häntä odottivat. Olhi oli yllättäen saanutkin jonkinlaisen kaveripiirin itselleen, joiden kanssa hän saattoi viettää aikaa koulussa. Kaverit eivät kuitenkaan tuntuneet erityisen tärkeiltä. Ennemmin hän toivoi vanhempiensa huomioivan häntä enemmän ja saaden siten itseltään pois kurjan yksinäisyyden tunteen.
Photobucket
Eskon maha alkoi murista ruokaa vaativasti, Olhin vaatteiden etsinnässä ja tuttipullojen siivoamisessa oli mennyt niin paljon aikaa, etteivät he yhdessä olleetkaan ehtineet syödä mitään, vaikka aluksi niin pitikin tehdä. Esko kiirehti jääkaapille ja nappasi herkullisiin muroihin vaadittavat ainekset sieltä. Homma tyssäsi kuitenkin siihen, kaikki työtasot olivat nimittäin täynnä likaisia astioita, eikä Esko halunnut koskea niihin, sihän olisi suorastaan ällöttävää! Ehlakin saapui keittiöön kuullessaan Eskon riehunta-ääneet.
Photobucket
Samassa Esko sai ajatuksen.
-Ehla, jos sinä tiskaat nämä työtasoilla olevat lautaset, niin voin tehdä sinullekin muroannoksin, Esko lahjoi. Miehen kummastukseksi Ehla todella tarttui pariin lautaseen, jolloin Esko sai aloitettua murojen valmistuksen. Outoa, että Ehla oli kerrankin kuunnellut Eskon asian ja jopa toiminut sen mukaisesti, yleensä kummajainen oli vain omissa ajatuksissaan, eikä reagoinut mitenkään siihen, jos hänelle puhuttiin.
Photobucket
Hetken päästä kumpikin istui pöydän ääressä mutustelemassa muroja kulhostaan. Kupit täytyi pitää sylissä, sillä ruokapöytäkin oli likaisten astioiden peittämä.
-Kuule Ehla, voisimme sopia sellaisesta järjestelystä, että sinä siivoaisit taloa, ja minä kokkaisin. Tällöin kumpikin meistä tekisi jotain, Esko keksi idean.
-Kyjllä sle mdinulle sodpii, Ehla vastasi tyytyväisenä. Hän iloitsi siitä, että kerrankin Eskokin halusi osallista kotitöihin!
Photobucket
Photobucket
Aamiaisen jälkeen Ehla aloitti heti siivoamisen ja kasasi pöydällä olevat lautaset pois. Ehla toivoi todella saavansa kunnioitusta Eskolta, ja näin aluksi homma hoituisi sopeutumalla miehen laatimiin sääntöihin. Kun lautaset oli tiskattu ja laitettu kuivauskaappiin, siirtyi Ehla saastaisen työtason kimppuun. Lika oli todella pinttynyttä, joten Ehla sai hangata sormensa rakoille sitä puhdistaessaan, mutta hän uskoi sen olevan vaivan arvoista.
Photobucket
Ehla uurasti monta tuntia, ja Kummaloiden talo alkoi pikkuhiljaa näyttää ihan asumiskelpoiselta, jos kummallisia tapetteja ei lasketa. Hallitsija perheeltä oli jälleen saapunut joku kylään, Peter tällä kertaa. Esko riensi hakemaan kellarista salkopapuja ja huomasi niiden käyneen vähiin, heidänkään perheellään ei riittäisi enää pitkäksi aikaa ruoka. Yllättäen Memmä-koira riensi aivan miesten jalkoihin, ja lirautti lätäkön lattialle. Eskoa hävetti hirvittävästi, mutta onneksi Peterin kengät olivat säilyneet kuivina, muuten tämä olisi saattanut vaatia lisää salkopapuja.
Photobucket
Vaikka Ehla ei ollut kokaan liiemmin välittänyt koirien sisäsiisteydestä, sai Memmän aiheuttama sotku hänet vihaiselle mielelle, olihan Ehla sentään koko aamupäivän käyttänyt siivoamiseen, ja nyt sotkua oli tullut taas vaan lisää! Ensimmäistä kertaa Ehla sanoi sönkötyksestään huolimatta napakat torut sotkun tehneelle koiralle, ja Memmäkin ymmärsi selvästi toimineensa väärin. Eskokin katsoi touhua ihmeissään, hän ei ollut koskaan nähnyt Ehlaa vihaisena koiralle, tämä oli aina vain lellinyt niitä. Eskolle tuli yllättäen outo olo, eikä hän yhtään osannut aavistaa, mistä se johtui.
Photobucket
Peter käveli sohvien luo ja istuutui. Myös Esko ymmärsi tilaisuutensa koittaneen, hallitsijaperhehän kävi alamaisillaan kuunnellakseen näiden toiveita. Peter Pilvilinna jos kuka pystyi muuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla Eskonkin toivovia asioita. Esko haki sanomalehden pöydältä kuin vilkaissen sitä ensimmäistä kertaa, Peter ei saisi tajuta Eskon suunnitelleen kohtauksen.
-Lehdessä ei ole taaskaan minulle soveltuvaa työtä! Minun kaltaiseni sim ei viihdy vikkelänä postinjakajana, eikä kukaan valitsisi aliarvostetuimmasta perheestä minua pomoksi. Peter, mikä sattuma, että olette siinä, voisitteko luvata lehteen minulle soveltuvia töitä jatkossa? Esko kysyi.
-Johannes-poikani kertoi, ettei joku ollut päästänyt häntä vessaan täällä vieraillessaan, ja yhdessä päätimme huonontavamme työhakuilmoituksia teidän lehtiinne, valitan, Peter sanoi kepeästi. Esko jäi tuijottamaan Peteriä, kunnes näki paremmaksi lipua pois paikalta.
Photobucket
Hetken päästä Esko huomasi ikkunasta, että Aamu Sun käveli heidän talonsa ohitse. Esko kipittikin innokkaana tervehtimään arvostetun perheen tyttöä, kyllähän Suneillakin täytyi olla jotain valtaa sanomalehtien työnhaku-palstoille.
-Mutta päivää Aamu Sun! Hehkuttepa te tänään! Esko aloitti iloisesti huudahdellen.
-Niinkö? Sehän on kiva... Aamu sanoi vaisusti, hän ei voinut uskoa, että joku sanoi häntä hehkuvaksi tänään. Hän oli itkenyt sängyssään koko viime yön, ja hyvä jos oli saanut nukutuksi edes pari tuntia.
Photobucket
Koulubussi ajoi pihaan, ja Ehla saapui myös pihalle kiikuttaen lemuavaa tuttipulloa roskikseen.
-Mietin vain, voisitteko mahdollisesti vaihtaa sanomalehtiin minulle soveltuvia töitä. Olen ollut työttömänä pitkään, ja tarvitsisimme kipeästi rahaa,
Esko selitti tilanteen.
-Voi, olen pahoillani, mutta se ei tällä hetkellä onnistu mitenkään. Olette varmaan kuullutkin sairaasta äidistäni, siis Aurorasta. Hän vain makaa sängyssä tajuttomana. Kaikki energiamme kuluu häntä hoitaessa, eikä äiti onnistu tekemään taikuuksia. Sen sijaan kysyisin, olisiko teillä varastoissa tuoreita vihanneksia äidillemme? Aamu kertoi loikaten hetkessä omaan asiaansa.
-Öh, tietenkin, Esko vastasi harmistuneena, pitikö hänellä olla näin huono tuuri? Pitikin olla arvokkuusmittarin pohjalla aina kaikessa.
Photobucket
Joku sentään osasi hymyillä siinäkin tilanteessa. Olhilla oli ollut tänään mukava päivä koulussa, ja hänen mielensä koheni huomatessaan, kuinka Ehla siivosi sisältä tuttipulloja pois. Jos vanhemmat alkaisivat pitämään huolta talon siisteydestä, saisi Olhikin huokaista helpotuksesta. Hänen ei tarvisi enää siivota, kun kavereita olisi tulossa kylään.
Photobucket
Esko haki varastosta läjän vihanneksia, ja hän toi ne Aamulle.
-Lisäsin mukaan pari ylimääräistä, jotta saisitte Auroran toipumaan. Ehkä hän sitten voisi miettiä työpaikkailmoituksia lehdessä, Esko puhui.
-Hyvin ystävällistä, muttei äiti parane parista ylimääräisestä vihanneksesta. Olemme yrittäneet kaikkemme tuloksitta jo pitkään. Kiitos kuitenkin, että teillä on hyvä sydän ja haluatte antaa meille ruokaa, vaikkemme pystyisi ikinä antamaan mitään takaisin, Aamu kiitteli hiukan hymyillen Eskon virnuillessa vieressä. Hänen kiltteytensä taka-ajatus oli saada Sunit antamaan parempia työpaikkailmoituksia lehtiin, mutta kaikki tuntui menevän tänään jollain tapaa pieleen.
Photobucket
Olhi koputteli ovenpieleen ylimääräiset lumet kengistään, minkä jälkeen hän astui jalat ja kädet täristen sisälle. Ulkona vain tuntui viilenevän, eikä Olhi muistanutkaan mitään kesästä tai lämpimämmistä ilmoista. Hän oli ollut niin nuori niihin aikoihin. Olhi olisi ollut utelias näkemään kesän, mutta päivä päivältä se haave tuntui lipuvan vain kauemmas.
Photobucket
Peterin mukana tullut Lilli-kissa toteutteli omia kostosuunnitelmiaan raapiessaan Kummalien värikkäitä penkkejä palasiksi. Sekin halusi toteuttaa oman osuutensa Johanneksen vessaan päästämättömyys -rangaistuksesta. Tietenkin Lilli ajatteli myös omia halujaan. Penkkien raapiminen oli nimittäin paljon ihanampaa ja kynsiä teroittavampaa kuin raapimispuihin kynsiminen. Niinpä Lilli käytti tilaisuuden hyödyksi ja ryhtyi vieraiden sohvien kimppuun. Kotona niin ei saisi tehdä, mutta Kummalilla kukaan ei uskaltaisi sanoa sille mitään vastaan.
Photobucket
Hetken kuluttua Esko saapui sisälle, ja Olhi päätti mennä kysymään, auttaisiko isä häntä läksyjen teossa. Esko suostui ilomielin, ja hän esitti vähän liiankin asiantuntijaa tilanteessa, jossa ei ollut aivan varma asian oikeasta laidasta.
-Plus-laskut ovat helppoja. Liität vain kaksi numeroa yhteen. Esimerkiksi lasku 1+1 tekee 11, Esko selitti innoissaan.
-Eihän, meille kyllä opetettiin, että lukuun 1 lisätään 1, eli tulos on kaksi, Olhi huomautti.
-Ai, noh, jatketaanpa vain. Kyllä isästäsi tulee olemaan sinulle vielä paljon apua! Esko julisti, vaikkei Olhi ollut siitä lainkaan varma. Isä ei ollut onnistunut antamaan hänelle vielä yhtään kunnollista neuvoa, mutta ehkäpä Esko yllättäisi silloin, kun sitä vähiten osasi odottaa.
Photobucket
Lopulta Esko päätti jättää Olhin tekemään tehtäviään itsekseen, sillä kumpikin oli sitä mieltä, että Esko häiritsi enemmän kuin auttoi läksyjen teossa. Esko ei ollut kuulunut lahjakkaiden oppilaiden joukkoon omina kouluaikoinaan, mahtaisiko tämä olla syynä myös siihen, ettei hänelle tarjottu kunnollisia työpaikkoja? Kun Esko oli poistunut Olhin huoneesta, saapuikin Ehla yllättäen Uhlon kanssa.
-Esko! Meshän sovim5me, ettgä mianä siivoaön jaf sinyä kokkanan, mutt^a sinrä eqt olHe teh(nyt ruokyaa, mikösi? Ehla tiedusteli kasvoillaan erittäin vihainen irve.
-Hah, kyllästyin siihen sääntöön, Esko vain naurahti häipyen sitten paikalta. Ei hän tosissaan ollut ollut silloin, kun ehdotti siivous- ja ruuanlaittovuoroja, hän oli vain halunnut saada Ehlan siivoamaan talon. Sen saastalaaman syytä sotkuisuus (ainakin Eskon mielestä) olikin.
Photobucket
Ehlaa harmitti todella paljon Eskon käytös. Yleensä Ehla pystyi kätkemään tunteensa, mutta tällä kertaa hänelle oli tullut todella paha mieli, kun Esko oli rikkonut luvatun sopimuksen. Ehla siirtyi kylpyhyoneeseen, laski ammeen täyteen lämpöistä vettä ja laittoi lempi levynsä soimaan vessan ulkopuolella olevasta radiosta. Musiikki kuului kohtalaisen hyvin oven läpi veskin puolelle, ja pian Ehlalle tulikin jo parempi mieli.
Photobucket
Noustessaan ammeesta Ehlan kasvoilla loisti jälleen hymy, hän ei jaksanut olla pitkävihainen kellekään. Sitä paitsi, Eskohan kenkkuili jatkuvasti, tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Esko jätti lupaamansa asiat hoitamatta. Mutta nyt Ehla oli ensimmäistä kertaa suuttunut todella miehelleen, se oli aivan uutta. Ehla ei kuitenkaan ehtinyt jäädä miettimään asiaa sen enempää, sillä hän oli juuri muistanut, että tänään juhlittaisiin Uhlon synttäreitä!
Photobucket
Hetken päästä Ehla jo kävelikin Eskon ja Ohlin luo kasvanut Uhlo-taapero sylissään.
-Katsokaaa, Uhlo onn kasuvanut, Ehla selitti. Esko töllötti Ehlan sylissä olevaa lasta kuin vierasta, hän ei nimittäin ollut kertaakaan kunnolla katsonut, miltä Uhlo oikeastaan näytti. Ehla oli suurimmaksi osaksi ollut vastuussa vauvojen hoidosta, ja kun Esko joskus harvoin oli Uhloa joutunut hoitamaan, ei hänelle ollut tullut mieleenkään katsoa, miltä hänen oma lapsensa näytti!
Photobucket
-Onneksi se ei saanut samanlaista tukkaa kuin minä, kaksi pikku-Eskoa tästä olisi puuttunutkin! Esko mietti itsekseen katsellessaan Uhloa.
Photobucket
Olhin asenne pikkuveljeen oli onneksi aivan toinen kuin Eskolla.
-Hauskaa, kun Uhlo on vähän isompi, nyt saan hänestä leikkikaverin! Olhi innostui, ja alkoi heti suunnitella kaikenlaisia puuhia, joita hän voisi yhdessä pikkuveljensä kanssa tehdä. Esko katsoi Olhia tyrmistyneenä, aikoiko tämä todella ottaa ruman veljensä niin hyvin vastaan?
Photobucket
Uhlo alkoi yllättäen vikistä äitinsä sylissä, ja Ehla päätteli, että pikkuisella oli nälkä. Ehla oli oikeassa, Uhlo kurkotteli heti tuttipullon suuntaan, kun Ehla oli sen jääkaapista ottanut esille. Ehla oli viettänyt niin paljon aikaa nuorimman lapsensa kanssa, että tiesi kyllä heti, mitä asiaa pojalla oli. Se oli yksi Ehlan rodun erikoistaito, joka oli hänen kotimaassaan yleistä. Ehla huokaisi, kotimaan muistelu tuotti aina koti-ikävän tunteen, mutta Ehla karkotti sen aina mielestään ajattelemalla, että kyllä hän vielä joskus pääsisi palaamaan sinne, kunhan oikea aika vain koittaisi.
Photobucket
Syötettyään Uhlon Ehla valmisti perheelleen monsteripurilaisia kaikilla lisämausteilla. Esko ei olisi halunnut tulla pöytään ollenkaan, häntä epäilytti suuresti Ehlan valmistavat sapuskat. Esko kuitenkin päätti mennä Olhin seuraksi, jos ei mistään muusta syystä.
-Todella maukasta ruokaa, äiti, Olhi kehui Eskon pyöritellessä silmiään. Oliko Ehlan tekemä ateria tosiaan siis maittava? Esko haukkasi suuren palan purilaisestaan, minkä jälkeen hän oli vähällä oksentaa. Ruoka maistui aivan samalta kuin ennenkin Ehlan tekemät. Ehkä Olhi pystyi sietämään paremmin Ehlan ravintoa sukulaisuuden vuoksi.
Photobucket
Esko ei kuitenkaan suostunut änkemään hampurilaista kurkustaan alas, vaikka olisi maksettu. Esko päätti näyttää tämän kerran hyvää esimerkkiä pojalleen, eikä haukkunut Ehlaa, täytyisi Olhista saada kasvatettua hyväkäytöksinen herrasmies, ja parhaiten poika oppisi isärooliltaan. Niin Esko kutsui vaivihkaa Memmä koiran luokseen ja syötti hampurilaisensa pienissä palasissa sille. Memmä oli hiukan hömelö, eikä tajunnut, että olisi voinut syödä vierestään koko tarjoilukulhollisen hampurilaisia Eskon antamien muonien sijaan. Memmä lipoi innoissaan hampurilaista lattialta, tämä oli ollut ensimmäinen kerta, kun Esko oli kohdellut sitä hyvin!
Photobucket
Memmä nousi seisaalleen huterilla jaloillaan alkaen pyytämään lisää syötävää Eskolta. Mies kuitenkin puri huultaan, hän oli juuri antanut viimeisen palasen koiralle. Memmä vaan haukkui, eikä tajunnut vieläkään takanaan kyyhöttävää hampurilaiskasaa. Esko häipyi paikalta jättäen Memmän ulvomaan lohduttomana.
Photobucket
Illan päätteeksi Ehla pääsi taas muistuttelemaan vauvojenhankinnasta. Joskus Eskoa turhautti niin järjettömästi, kun Ehla ei vain välillä millään tullut raskaaksi. Eskon suurin haave sillä hetkellä olisi saada taloon tyttö perijäksi, jotta hänen ei tarvitsisi koskea Ehlaan enää ikinä! Nyt saisi luvan tärpätä, muuten tilanteeseen sekoaisi itse kukin!
Photobucket
Aamulla Esko heräsi, kun Uhlo parkui talon toisessa päädyssä raivoissan kehdossa. Ehla oli jatkanut tavanomaista kuorsaustaan, joten Eskon täytyi vain ponnistella pystyyn ärtyneenä ja mennä ruokkimaan poika. Uhlolla olikin iso nälkä, hän olisi hotkinut ties kuinka monta pullollista maitoa, jos Esko olisi vain suostunut antamaan. Talvella täytyi säästää ruokaa.
Photobucket
Hetken mielenjohteesta Esko päätti ryhtyä harjoittelemaan rumpujen soittoa. Hän sai hankittua käytetyn hyväkuntoisen rumpusetin joltain vanhalta luokkakaveriltaan ja ryhtyi saman tien paukuttamaan lyömäsoittimia. Kovin kauniilta Eskon soitto ei kuulostanut, mutta aloittelijaksi ihan hyvä. Mies herätti koko talon leikkiessään rumpujen kanssa.
Photobucket
Ehla ja Olhi kömpivät pukeuduttuaan shakkilaudan molemmille puolille aloittaakseen pelin. Koulubussin tuloon olisi muutama minuutti, joten pikaisen pelihetken ehti hyvin pitää, ja keskeneräistä peliä voisi jatkaa sitten Olhin koulun jälkeen. Ehla ei kuitenkaan pystynyt tänä aamuna keskittymään kunnolla peliin, sillä Eskon paukuttelu sai naisen pään särkemään. Ehla yritti lieventää kipua hieromalla särkevää kohtaa etusormellaan.
Photobucket
Lopulta koulubussin tööttäilyt kantautuivat sisälle, ja Olhi riensi naulakolle vaihtamaan ulkovaatteita päälleen. Ehlan ei tehnyt mieli olla yksin, ja niinpä hän päätti mennä lastenhuoneeseen leikkimään Uhlon kanssa. Samalla Ehla keksikin, että voisi opettaa pikkuiselle vähän kävelyn alkeita, ja niin hän nosti pojan jaloilleen. Uhlo oli innoissaan seisoma-asennosta, mutta kauaa riemu ei kestänyt, kun pikkuinen oli jo kompastunut ja kaatunut lattialle. Onneksi ei kuitenkaan sattunut, ja harjoittelua voitiin jatkaa.
Photobucket
Kun Esko oli kyllästynyt aamulla rumpuihinsa hän oli jättänyt ne ja lähtenyt perinteiselle kierrokselleen Taikapölyssä, johon kuului mm. vierailua ystävien luona. Vasta iltamyöhään mies tallusti paksussa lumessa kotia kohti, ja hämmästyi huomattuaan Ehlan kylvettävän Uhloa pihalla olevassa kylpyammeessa.
-Voi hyvänen aika, ne koirasi voit pestä täällä ulkona, mutta etkö yhtään mieti mitään, kun lastasi kylmetät täällä ulkona? Esko luennoi. Ehla oli jälleen kerran omissa maailmoissaan, eikä reagoinut Eskon puheisiin mitenkään.
Photobucket
Esko oli ollut aivn oikeassa, pikkuinen kylmettyi ulkokylvetyksen takia, ja sisälle päästyään alkoi pojan varpaita kipristellä ikävästi, kun ne sulivat niin yllättävän nopeasti. Uhlo alkoi parkua äänekkäästi, mutta tällä kertaa Ehla ei välttänyt, hän nimittäin kuuli jonkun kutsuvan nimeään takapihalla, ja kiiruhti saman tien sinne - niin kuin aiempinakin kertoina.

 

Siinä oli osa. .-) Tätä osaa kuvatessa minulla ei oikein ollut mitään suunnitelmia, ja siksi osasta tuli vähän "tämmöinen". .-p Mutta lupaan, että seuraavalla kierroksella tulee tapahtumaan, hihhii. ,--->
Uhlohan oli edellisessä osassa nimeltään Ohli, mutta vaihdoin nimen, sillä minulla oli käynyt pieni sekaannus, eikä lapsen nimi ollutkaan Ohli, vaan Uhlo. .-D Siitä siis johtui taaperon/vauvan nimen vaihdos osan alussa. .-D

Ja edellisessä osassahan oli se kissa-kisa, ja lupailin, että sen voittaja saisi nimetä seuraavan pentueen edustajat. .-D Ja palkinnon voitti...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
Jade Essence! Arpaonni suosi häntä tällä kertaa. .--) Palkintona oli siis eläimenpentujen nimeäminen! Laitahan Jade sähköpostiin nimiehdotuksia muutama joskus kun ehdit, seuraavat pennut tulevat varmaankin Paholaisien kissoille. .-)

Kommailkaa. .-3

Huhhuh, kun väsyttää, ja vielä pitäisi osasta ilmoitella... Onneksi vain muutama oli kommentoinut edelliseen osaan, niin ei tarvitse ilmoittaa kovin monelle. Outoa iloita kommenttien vähyydestä. .----D