Ja jälleen kohtaamme Taikapölyyn liittyvissä merkeissä. .-D Seuraavan osan kanssa saattaa kestää vähän pidempään, kun teen vaihteeksi taas Iloliemillekin jatkoa. .-) Tällä kertaa kuvat eivät toivon mukaan häviä, sillä minulle suositeltiin toista kuvien säilöntäpaikkaa. .-) Se ei tosin ole yhtä käytännöllinen kuin Photis, ja minulla kesti kaksinkertainen aika osan teossa, koska jokaisen kuvan koodit piti poimia yksitellen... Mutta teidän lukijoiden hyväksi olen valmis kaikkeen! ...Melkein, katsoo nyt, kauanko jaksan tuota uutta paikkaa. .-D Ainakin välillä voisi sinnekin jotain kuvia tunkea, ettei Photiskuvien katselumäärä täyttyisi niin nopeasti. .-) Jaah, ei minulla kai sitten muuta sanottavaa nyt ole, joten alan vähitellen päästää teitä osan kimppuun! Ensin kuitenkin vastaukset edellisen osan kommentteihin. .-)

 vupii kirjoitti:
Hyvä osanen oli vaikka mitään järisyttävää ei tapahtunut :) Heh, mä bongasin Tikun tuosta yhdestä kuvasta :) Puskien talo on mukavanvihreä, nyt vasta jotenkin sisäistin asian. Hauskaa, että Puskat ottivat Päivin luokseen ja hurjaa, kun Floraan iski salama. Olit saanut siitä hienon kuvan ! Toivottavasti masuasukki säästyi vammoilta. Sääliksi käy Leeviparkaa, kun ei edes kouluun pääse ja muutenkin vähän jotenkin surkea reppana. Toivottavasti Leevin elämä siitä paranee vielä :) Mutta pidin kovasti osasta:) 


Vastaus:
 Hehee, minulle ei ole ihan jokaiselle osalle tiedossa järisyttäviä asioita, mutta kiva, että pidit osasta silti. .-) Hienosti bongasit Tikun! .-) Hyvä sisäistää asia vasta nyt kuin ei ollenkaan! .-D Minustakin on kivaa, että Päivi pääsi tapaamaan sukulaisiaan. .-) Minäkin olen ylpeä salama-kuvasta, satuin hyvään aikaan pysäyttämään tilanteen! .-D Olen kerran saanut vielä paremmankin kuvan, kun salama osuu hautakiveen, iik! Toivottavasti tosiaan maha-asukki on kunnossa, ei olisi kivaa saada uutta kehityisvammaista lasta. .-( Minustakin on kurjaa, ettei Leevi päässyt kouluun, mutta eihän se tosiaan merkitse koko elämän surkeutta. .-) Kiitos kommentistasi. .-)

 
 
Yavannah kirjoitti:
Mielenkiintoinen pätkä. Pitäs varmaan lukea kaikki osat niin, tietäis missä mennään.
Mutta varsin mielenkiintoisia tapahtumia, joskin Flora vaikuttaa aika kylmäkiskoiselta ja tekee mun mielestä vähän väärin kun purkaa pahan olonsa muihin.
No ehkä se elämä tuosta vielä paranee. :)
Pitänee muistin aikana linkittää sut. :)
 
Vastaus: Kannattaa lukea kaikki osat. Minä paljastan aina pieniä juonenkäänteitä kerrallaan, että on hankalaa päästä mukaan, jos aloittaa lukemaan vasta nyt. .-/ Mutta ainahan voit aloittaa seuraamisen tästä osasta ja kysyä aina kommentissa epäselviä asioita. .-) Flora ei tosiaan saisi purkaa pahaa oloaan muihin, mutta ei hänelläkään helppoa ole, kun on neljä poikaa syntynyt putkeen, ja tyttö tarvitaan perimään talon. Uskon, että vielä paranee. .-) Kenelläkään ei voi olla huonoa tuuria ikuisesti! .-) Kiitos linkityksestä ja kommentista. .-)
 
 
 
Xerlian kirjoitti:
Kiva osa : ) Mukavan.. tavallinen : ) Harmi, että Flora ei oikein pidä Päivistä. Toivotaan, että Leevi oppii sietämään pyörätuolia, ja oppii myös aakkoset : ) Onneksi kuitenkin oli mukavat veli ja täti siinä auttamassa : ) Kyllä hän vielä oppii. Ja pääsee hyviin naimisiin toivottavasti. Onko muuten ainakin makuuhuoneiden seinät sitä kasvihuoneen seinää? Vai kuvittelenko vain : D Onko sinulla tänään synttärit? Onnea! <3 Paljonko sie nyt sitten täytit? Jatkoa kun jakselet : )
 
Vastaus: Hienoa, että osaat nauttia tavallisista osista. .-) Toisaalta, onhan sellaisia kiva lukea rajujen tapahtumien välissä. .-D Leevin on tosiaan parempi tottua nykyiseen elämäntyyliinsä, muuten hän saattaa elää masennuksessa koko elämänsä. .-( Jep, Puskien talossa on välillä kasviseinää. Hyvin huomattu! Ainakin toisessa makkarissa oli kasvihuoneseinää, kamalaa, kun en muista kunnolla! .-D Sitten ainakin myös keittiössä on, ja varmaan vielä muuallakin. .-D Kiitos, Kasalla oli silloin synttärit, ja hän täytti 19. .-) 



Saphiro kirjoitti:
Ihana osa! Kuten aina :) Olen lukenut kaikki tänään kun vasta löysin sivuston ;) 
HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ!!!
 
Vastaus: Huhhuh, luit kaikki osat yhtenä päivänä, vai ymmärsinkö väärin? .-D Joka tapauksessa olet ollut ahkera, itse en pystyisi samaan! .-D Kiitos. <3 
 

 
Aamutähti kirjoitti:
Mukava osanen :) Alkoi hieman itseänikin vihastuttamaan, kun Flora tiuski jokaiselle vastaan tulevalle simille ja oli muutenkin ärtyisä :( Toivottavasti elämä lähtee parempaan suuntaan ja nainen synnyttää seuraavaksi tyttären :) Paulan aaveen vierailu oli jännittävä yllätys. Ehkäpä Päivikin rupeaa viihtymään paremmin veljensä perheen luona (kai se silleen oli?) ja Flora hyväksyy hänet kunnolla taloon. Taikka sitten neiti häipyy salaa keskiyöllä Paljuloille :P Hyvää syntymäpäivää Sinulle ja teehän jatkoa taas pian (en tarkoita asettaa paineita) =)
 
Vastaus: Kiitos. .-) Flora tosiaan käyttäytyi aika ikävästi muita kohtaan, mutta niin sitä käy itse kullekin ärtyisällä mielellä. .-P Minäkin odottelen jo kovasti tyttöä Puskille, mutta poikia tuntuu tulevan enemmän, ja pelkään kuollakseni jokaisen vauvan syntymähetkellä, että seuraavaksi syntyy neloset. .-D Ei siinä muuta, mutta kun tuo Puskien talo on aika ahdas, enkä löytäisi kaikille edes puolisoita... Aaveet ovat kyllä jänniä. .-D Jep, Päivi ja Eemeli ovat sisaruksia. ,-) Toivotaan nyt, ettei tilanne mene niin pahaksi, että Päivi joutuisi salaa karkaamaan. .-) Kiitos onnitteluista! <3 Minulla on kyllä aika luja vauhti näiden osien kanssa ollut viime aikoina. .-DD 
 
 
 
Yavannah kirjoitti:
Ai niin ihan unohdin. Syntymäpäivä onnittelut minultakin, onneksi olkoon. :)
 
Vastaus: Kiitos kovasti. .-) <3
 
 
 
Jade Essence kirjoitti:
Ja netti prakasi juuri yöllä, kuten arvelinkin. Mutta koulun jälkeen kuitenkin rynnistin tänne ;)
Hyvä että Päivin vierailusta Puskilla kerrottiin heti alussa, olin jo ehtinyt osittain unohtaa sen. Hyvä että Päivi vaikuttaa tulevan toimeen Eemelin kanssa. Floralla taitavat tosin olla hermot kireällä ja hormonit päin hevonhäntää, kun noin suhtautuu kiltiin Päiviin. Miksei nainen vain pyytäisi Päiviä hieman auttamaan kotitöissä vierailunsa aikana?
Hyvä että Eetu ja Nina tulevat toimeen keskenään ihan "käskemättä", molemmat ovat mukavia lapsia ja saattaisivat hyvinkin ystävystyä. Hei, Eemeli ajatteli samaa asiaa kuin miekin! Päivi oli tosiaan ahkera kasvienhoitaja, nyt kun asiaa mietin. Auts, melkein koko perhe sai lenssun. Inte kiva.
Eetu näyttää teininä yhä hauskalta :D Ymmärrän kyllä Floraa, tämähän on nainen eikä mikään siitostamma, ei sitä koko ajan jaksaisi synnyttää. Miten ne sisuskalutkin kestävät? Ei ihme että naiselle iskee baby blues. Samuli on kumminkin söötti punapää. Ja Eemeli on ihanan kun rohkaisee Floraa vaikka olisi itsekin epäuskoinen. Samoin Eetu joka yhä haluaa avittaa vanhempiaan♥
Tämä kuva http://s1181.photobucket.com/albums/x431/imssiliini/?action=view¤t=3833.png oli jostain syystä mieleeni. Ja naureskelin pöydällä seisovalle Niilolle. Päivistä tuli omaperäisellä tavalla erittäinkin kaunis♥ Tämäkin on suloinen kuva: http://s1181.photobucket.com/albums/x431/imssiliini/?action=view¤t=3844.png
Paljon kukkia ja kukkivia kasveja. Hehkutan nyt Päiviä vielä lisää, kun tämä lupautuu antamaan Leeville kotiopetusta! Ja onneksi kasvimaatakin pystyy jo hoitamaan. Paula-kummituksen ilmestyminen oli hauska kohtaus XD 
Kuuntelin nyt tätä osaa lukiessani Edu Kettusta: http://www.youtube.com/watch?v=y7bjv8vLKhU&feature=related
Joka mielestäni kuulostaa aivan siltä, että Eemeli voisi noilla sanoilla lohduttaa Floraa. Ja "tavallisempi" osa ei ollut mikään pettymys, kaikkea muuta ;)
 Mutta hyvää syntymäpäivää! ;D Ota synttäribiisi(jonka tosin saatat jo tunteakin): http://www.youtube.com/watch?v=IPx79x6sros
 
Vastaus: Voih, harmillista, että netti kiusasi yöllä. .-/ Minullakin oli kesällä netissä joku outo juttu, että yhteys katkesi AINA kolmelta yöllä. .-o Toisaalta se oli kyllä ihan hyväkin juttu, kun kone patisti minut "ajoissa" nukkumaan. .-D Mutta niin, hienoa, että koulun jälkeen pääsit lukemaan. ,-) Joo, edellisestä Paljuloiden osasta onkin jo niin pitkä aika, ettei mikään ihme, ettei Päivin vierailu Puskille jäänyt mieleen. .-D Päivi ja Eemeli tulevat tosiaan toimeen. .-) Hormoneilla voikin olla jotain tekemistä Floran ärjyilyn kanssa. .-/ Hauskaa, että sinulla ja Eemelillä on samat ajatuksen Päivin hyödyllisyydestä. .-D Ei tosiaan ole kiva, Taikapölyn ensimmäinen flunssaepidemia... Simit saavat tartunnan niin helposti, ja kohta koko naapurusto on sairaana. .--D Hauskaa, että Eetu näyttää hauskalta. ,-) Flora on tosiaan saanut olla melkein koko ajan raskaana, mutta niin siinä käy, kun ei tyttöä meinaa tulla. .-/ Floralla on jotkut kehittyneemmät sisuskalut kuin tavallisilla simeillä, I think. Samuli onkin enemmän punapää kuin veljensä, jotka ovat pinkkipäitä. .-DD Minulta loppui pinkit hiukset, joten täytyi keksiä jotain muuta, ettei tarvisi samaa tukkaa laittaa usealle. .-P Eemeli ja Eetu ovat kyllä ihania. .-3 Hauskaa, että pöydällä oleva Niilo ilahdutti. .-D Synttäreitä kuvatessani kaikki katselijat menivät minne sattuu, jaryhtyessäni asettelemaan heitä paremmin huomasin, että pyödänkin päälle sai laittaa simin, joten Niilo pääsi siihen. .-D Kivaa, kun kerroit suosikkikuvistasi. .-> Päivi oli tosiaan hyödyksi opettaessaan Leeviä ja kasvimaalla, kyllä häntä sopii hehkuttaa. ,--> Hauskaa, että pidit Paula-kummituksen vierailusta. .-D Jee, ihanaa kuulla, ettei hurjempien osien jälkeen tällainen tavis-osa ollut pettymys sinun mielestäsi. .-) Kiitos onnitteluista, ja kyllähän minä tuon biisin ennestään tunsin, mutta sinun ansiostasi lisäsin sen soittolistaan, täytyihän sinun antamasi biisi sinne säilöä. .-)
 
 
inu56 kirjoitti:
Ensimmäisen kerran, kun tulin tätä osaa katsomaan, kaikki kuvat näkyivät vielä, mutten ehtinyt sitä lukemaan ja kun seuraavan kerran tulin takaisin, ne olivat jo kadonneet. Nytpä sitten pääsin tätä lukemaan.
Mutta, hyvä osa! Vähän arkinen, mutta ei se haitannut.
Flora on tavallaan inhottava, kun tuolla tavalla tiuskii kaikille, mutta eihän se hänen vikansa ole, kun ei tyttöä tule. Toivottavasti heidän onnensa kääntyy vielä.
Leevi-paralla ei mene kauhean hyvin. Viettää kaiket päivät neljän seinän sisällä, eikä voi edes auttaa muita.
Jatkoa vaan! 
 
Vastaus: Harmi, että sinulla kävi huonoa tuuria kuvien kanssa. .-( Nyt oolen kuitenkin vaihtanut kuvansäilöntäpaikkaa, ettei kuvien pitäisi enää kadota. .-) En tosiaan keksi kaikille perheilleni ovelia juonikuvioita, mutta kai arkinen väliosa on ihan kelpo vaihtoehto kaikkien hullujen tapahtumien jälkeen. .--) Flora tosiaan alkaa stressaantua perijänhankinnan kanssa, ja sen takia hän on huonotuulinen. .-( Toivotaan tosiaan parasta. .-) Leevinkään asemassa ei olisi kovin mukavaa olla, mutta sentään hän saa mahdollisuuden elää ja olla omalla tavallaan vaikuttamassa maailmassa. .->
 
Mesinen kirjoitti:
Tulipas ne kuvat lopulta näkyviin ja pääsin lukemaan! Hyvä niin :D !
Kylläpä Flora on kylmäkiskoinen Päiviä kohtaan. Toisaalta ehkä nainen purkaa pahaa oloaan perijän puutteessa Päiviin. Toiset kun ovat onnistuneet saamaan tytön, mutta Puskille ei vain tunnu tulevan... Miten minulle tuli sellainen olotila, että olisiko kaksoset tulossa?
Toivottavasti tämä viimeinen olisi nyt tyttö, niin saataisiin perijä taloon. Kun ensimmäisen kerran aloitin RKC:n omaksi huvikseni, ei kuninkaalle syntynyt kuin tyttöjä. Siinä alkoi tulla hiki otsaan, että saadaanko sitä perillistä! Seitsemäs lapsi oli sitten poika... Tuskastuin ja tuplasin mahdollisuuden juustokakulla ;) ! Ensimmäisellä kerralla sekään ei kyllä auttanut!
Aloin jo mielessäni parittelemaan lapsia ties minne, mutta ehkä annan asian olla... Aina tulee ensimmäisenä paritukset mieleen, kun itse yritän rakennella sitä kenelle kukakin menisi... Tuskaista! 
Kävi niin sääliksi Leevi jalkansa kanssa ja vielä enemmän kävi sääliksi perheen uusin tulokas Samuli, kun Flora tämän hylkäsi kylmästi lattialle. Eipä naista kovasti kiinnosta pojat ja epäilenpä, että jos tyttö tulee niin sitä paimennetaan suurella rakkaudella! Naureskelin, kun Leeville tuli pahamieli läksyistä! Eikös ekaluokkalaiset suorastaan odota niitä ;) ! Ainakin aluksi... heh... Kyllähän se into siitä tasaantuu... Silti pieni Leevi joutuu olemaan sisällä poika parka, muiden telmiessä pihalla!
Nyt lopetan jaarittelun, ennen kuin tämä monee aivan mahdottomaksi! Sitä paitsi, pitäsi varmaan tehdä jotain oman koulunsa eteen...
Jatkoa odotellen :D 
 
Vastaus: Jep, onneksi kuvat eivät ole hukassa kovin kauaa minulla. .-) Flora toimi kyllä ikävästi Päiviä kohtaan. .-/ Tyttöä ei tosiaan kuulu Puskille. .-D Minä pelkään aina Floran ollessa raskaana, että sieltä tulee neloset tai jotain. .-D Puskien talo on nimittäin aika ahdas, joten toivoisin sen tytön tulevan pian. .-D Minullakin oli yhdellä perheella ongelmia perijän kanssa ensimmäisessä rkc:ssani, mutta viime hetkelle syntyi perijä. .-D Lasten parituksessa tuleekin ongelmia, kun niitä on niin paljon. .-D Tuskaista tosiaan. Flora tuntuu kohtelevan uusia vauvojaan aina vaan kylmemmin. .-( Kyllähän hän aluksi hoiti mielellään lapsia, mutta nyt ei enää. Voi tietysti olla, että perijää sitten lellitään. .-D Niin, ekaluokkalaiset ovat kyllä usein innoissaan läksyistä. .-D Jep, Leevi ei oikein minnekään pääse sen tuolinsa kanssa. .--/ Minullakin olisi kaikkea kouluhommaa, ääh. .-D
 
KERTAUSTA:

Photobucket

Jessica pähkäili hänen ja Samin suhdetta, ja lopulta hän päätyi tapailemaan salaa Esko Kummalaa. Jessica kärsi huonosta omatunnosta ja silti tiuski Samille pikku asioista, mistä hänelle tuli jälkeenpäin entistä kurjenpi olo. Jessica tiesi kohtelevansa Samia väärin, mutta hän ei silti jaksanut yrittää päästä Eskosta eroon. Photobucket

Sami helli ja lelli kissojaan ja lapsiaan sekä palveli Jessica-vaimoaan aavistamatta mitään tämän sivubisneksistä. Photobucket

Päivi tutustui simeihin, leikki kissojen kanssa ja osan lopussa Päivi lähti vierailemaan Puskille, jossa tyttönen viime osassa olikin. Vähän hölmöä ottaa lapsikuva, kun hän kasvoi jo teiniksi, mutta viime Paljula-osassa hän oli vielä lapsi. .-D

Photobucket

Pilvi syntyi ja sai erittäin vaalean ihon Samin suvusta.



Paljuloiden perhe oli köhinyt jo hyvän aikaa Puskilta saatua virusta, joka ei meinannut parantua sitten millään. Jessicakin yski monta kertaa päivässä, ja jatkuva yskiminen sai hänet uupumaan. Naisen pinna oli kireällä, sillä hän ei sairautensa vuoksi voinut edes Eskoakaan tavata. Tämä taisi kammoksua kaikenlaisia sairauksia, ja ehkä Samikin alkaisi ihmetellä, jos Esko saapuisi kyläilemään perheeseen, jossa sairastetaan.



Jessica nappasi lautasensa pöydältä ja vei sen tiskialtaalle. Jessica laittoi lämpimän veden, joka tuntui ihanalta hänen kankean kylmissä käsissään. Nainen huokaili tylsistyksessään. Oli todella ärsyttävää olla naimisissa Samin kanssa, kun tiesi paljon villimmän ja mukavuudenhaluisemman. Olihan Samikin ihana ja huomaavainen, mutta moiset piirteet suorastaan kyllästyttivät Jessicaa niin paljon, ettei hän olisi jaksanut edes katsella koko miestä. Jessica ärähri. Hän tunsi olevansa vankina häkissä, kun ei saanut kontrolloida itse elämäänsä, mikä oli alkanut ketuttaa ja ahdistaa.

 

Jessica oli myös huomannut olevansa äreämpi kotonaan kuin aikaisemmin. Vain Eskon seura sai häneen uutta tarmoa ja onnellisuutta. Jessicalle oli tullut myös pakkomiele purkaa pahaa oloaan viattomiin luontokappaleisiin, kissoihin.
-Typerä katti! Montako kertaa sinulle pitää sanoa, että keittiön työtasoille ei kiipeillä? Ei minusta ole kivaa syödä karvamuhennosta kaikella muulla saastaisella höystettynä! Saisi se Sami pitää teidän koulutuksestanne huolta. Hänhän teistä enemmän pitää, Jessica ärjyi raivoissaan. Illi kuunteli peloissaan emännän huutamista. Ei se pahaa ollut tarkoittunut, vaan istuskeli samalla vanhalla suosikkipaikallaan.

 

 

Jessica tallusteli käytävään, jonka inhottavan löyhkäävä haju peitti. Jessica katsahti samoihin vanhoihin vihollisiin - kissojen makuupatjoihin. Joku lukuisista kissoista oli taas päättänyt laskea tarpeensa nukkumapatjalleen, ja haju lemusi Jessican herkkään hajuaistiin.
-Voisi se Sami tämänkin homman hoitaa! Typerää, ettei hän muka huomaa mitään lemua, ja minä saan aina kuurata patjat puhtaiksi! Hyi, miten tuo pikku karvaällötys pystyykin nukkumaan likaisella patjalla? Miksi meillä on näin paljon kissoja? Ne kaksi olisivat riittäneet, mutta pakkohan sitä oli pentuja ruveta tekemään! Ne idiootit otukset, Jessica puhui raivoissaan ääneen hinkatessaan patjaa.

 

 

Sillä välin Sami leikki Pilven kanssa lentokoneleikkejä, eikä toisten riemuilla voinut olla rajaa. Sami oli niin onnellinen saadessaan vanhalla iällään vielä suloisen pikku lapsosen, jolle opettaa uusia asioita. Vauvat olivat niin suloisia ja hellyyttäviä näyttäessään tyytyväisyytensä leveällä hymyllä ja välkehtivillä silmillä. 
-Eiköhän mennä ahmimaan aamumaidot? Olet varmaan jo nälkäinen! Sami arveli, ja kaksikko lähti kävelemään keittiötä kohti.

 

 

Keittiössä Samin ilme kuitenkin muuttui harmistuneempaan suuntaan hänen huomaavan vaimonsa olevan taas vaihteeksi vihaisella päällä.
-Ei voi olla totta! Hinkkasin tämän kupin puhtaaksi jo aamulla, ja nyt ne kissan ketaleet ovat taas tulleet ahmimaan kaiken, ja minun pitää puhdistaa tämä taas uudelleen, Jessica valitti.
-Noh, pari kupin puhdistusta sinne tai tänne. Et sinä siitä paljoa menetä, Sami yritti pienentää Jessican mittakaavaa asian suhteen.
-En menetä aikaa? Olen tänään koko aamun hoitanut tyhmiä kissojasi, enkä minä jaksa enää! Voisit sinäkin tehdä välillä kotitöitä! Jessica murahti ja juoksi pois huoneesta.

 

Sami huokaisi ja nappasi tuttipullon jääkaapista. Milloin hänellä ja Jessicalla oli näin huonosti alkanut menemään? Ja oudointa oli, ettei Sami ollut huomannut kaiken alkupäätäkään ollenkaan. Sami alkoi miettimään uudestaan. Ehkäpä Jessican sanoilla olikin panoarvoa. Jos naista harmittikin Samin vähäisten kotitöiden osuus. Lattialla lojui runsaasti tuttipulloja ja joku kissoista oli jälleen pissinyt keittiön lattialle. Ei Jessica tosiaankaan ehtisi jokaista askaretta hoitaa. Sami päätti ryhtyä siivoushommiin ja yllättää vaimonsa!

Jessica makoili raivostuneena sohvallaan. Sami oli inhottava, välinpitämätön ja tylsä mies. Jessica sulki silmänsä ja pohdiskeli, miksi ihmeessä hänet oli laitettu naimisiin Samin kanssa! Esko olisi ollut niin parempi vaihtoehto. He kumpikaan eivät pitäneet eläimistä ja ymmärsivät toisiaan. Nyt Jessica juuri sitä ymmärtävää olkapäätä olisi kaivannutkin! Samassa naisen päähän välähti oivallinen ajatus! Jos Eskoa ei voisi nähdä pöpöjen vuoksi, ainakin hänet saisi kiinni puhelimella!

Jessica kiiruhti puhelimelle ja näpytteli Eskon numeron, minkä jälkeen Esko vastasi hetken päästä. Jessica alkoi tietenkin ruikuttamaan inhottavaa päiväänsä ja kertoi kokemastaan tuskasta. Samassa kuitenkin Sami käveli huoneen läpi tuttipullo kädessään, mikä sai Jessican säikähtämään ja liikahtelemaan kauemmaksi. Mitä jos Sami olisikin tajunnut jotain? 

Hetken puhumisen jälkeen Jessica kyllästyi pelkäämään, ja hän päätti suosiolla lopettaa puhelun. Eskon rohkaisevat sanat ja ihastuttava ääni olivatkin saaneet naisen hiukan paremmalle tuulelle, mutta puhelun ollessa ohi todellisuus iski. Kaikki tuntui taas masentavalta ja tympivältä. Jessica ei tiennyt, mitä hänen olisi pitänyt tehdä tai ajatella. Hän ei tiennyt, kuinka pitkään jaksaisi vaihteleviaan mielialoja huippufiiliksestä harmistuneeseen. Toistaiseksi Eskon tapaaminen tuntui niin tärkeältä, ettei Jessica edes harkinnut edes yrittävänsä lopettaa sitä.

 

Jessica käveli keittiöön, jossa hän huomasi Samin suuren tarjoiluastian äärellä. Mies oli siivonnut jokaisen tuttipullon lattialta ja oli vielä kokannut Jessicalle mahtavan ruoan.
-Olen todella pahoillani. En aikaisemmin ollut ollenkaan tajunnut, miten rankalta jatkuva kodinhoitaminen saattaa tuntua. Siksi ajattelin, että voisit jakaa osan tehtävistäsi minulle. Anteeksi, Sami puhui nöyrästi. Jessica puolestaan ei voinut uskoa silmiään. 
-E-ei sinun olisi tarvinnut. Et ole syyllinen mihinkään. Olet minulle liian kiltti, Jessica sanoi katuvasti. Sami todella halusi yrittää hänen kanssaan, mutta nainen itse sääteli sivubisneksiä Eskon kanssa, joka sattui olemaan Saminkin hyvä ystävä.
-Tietenkin voin. Tästä lähtien voin hoitaa kissojen hoitamisen sekä siivota ja kokata välillä, Sami lupaili, eikä Jessica voinut olla tuntematta huonoa omatuntoa.

 

 

Juuri, kun Sami ja Jessica olivat istahtamassa ateriansa ääreen, käveli Ehla keittiön ovesta sisään.
-Ööh, mitä sinä täällä teet? Jessica kysyi kummastuneena. Samikin tuijotti vierasta sen verran kummissaan, että Jessica arveli, ettei mieskään tiennyt mitään Ehla kylään saapumisesta.
-Minsä ajkattelin tuella ksylään, Ehka vastasi pirteänä ja huomasi pyödässä olevan leipätarjoilun. 
-Oikein mukavaa että saavuit, mutta voisitko ensi kerralla koputtaa ennen sisälle tuloa? Sami ehdotti.

 

 

-Msitä turihaa kop2uttaa, kuun ainaxhan ystaävien aluokse sasa tullöa! Ehla hymyili.
-Mutta minulla on paha flunssa, ja se voi tarttua, siksi ei ole hyvä, että täällä käy vieraita keräämässä pöpöjä, Jessica selitti. Samassa Ehla aivasti niin että räkä lensi ympäri pöytää ja vähän sen ylikin.
-Eai sairmaus haiittaa, mrnä oluen jpo valamiiksi kibeä. Pitäälkin meannä niiswtämään dnenä, Ehla sanoi tukkoisella äänellä ja suunnisti veeseetä kohti.
-Johan nyt on paha flunssaepidemia meneillään, melkein kaikki perheet tuntuvat kärsivän siitä, Jessica kummasteli.

 

 

-Ei näitä leipiä enää voi syödä, kun ne on täyttä räkää, Sami harmistui ja nousi ylös siivotakseen pöpöleivät pois.
-Voi, minä voin kyllä siivota, ei sinun tarvitse, Jessica huudahti.
-Eijei, nauti sinä kerrankin rauhassa vapaa-ajasta, voin hyvin tehdä kotityöt tänään, kun pääsin hyvään vauhtiin! Sami intoili. Jessica huokasi, jälleen hänen omatuntonsa alkoi soimata häntä. Nainen päätti kuitenkin tukahduttaa päässään soivat äänet ja nauttia vapaapäivästään, kun Sami ihan omasta vapaasta tahdosta halusi siivota.

 

Ehla viipyi Paljuloilla kylässä iltaan asti, kun Sami tai Jessica ei kumpikaan kyennyt pyytämään tätä lähtemään. Illalla juhlittiin myös Pilvin syntymäpäiviä, joten ylimääräinen vieras ei ollut silloin ainakaan pahitteeksi! Sami asettui tyttärensä kanssa kakun eteen ja Ehla ja Jessica hurrasivat kannustavasti taustalla.

Pilvi kasvun jälkeen.

 

Jessica halusi heti ryhtyä opettamaan Pilville ensimmäisiä askelia, sillä nainen tykkäsi kovasti puuhastella pienten taapertajien kanssa. Pilvin jalat eivät vielä kunnolla kantaneet, mutta Jessican pitäessä tiukasti pienen käsistä kiinni, pysyi Pilvi hetken aikaa pystyssä. 
-Mistäs tykwkäätte nojista vaatteeista? Ehla tiedusteli saavuttuaan yllättäen paikalle. Hän oli lahjoittanut Uhlon vanhoja vaatteita Paljuloille Pilviä varten.
-Oikein mukavia ovat, Jessica mutisi, vaikkei hän suuremmin riemuinnut siitä, että hänen lapsensa käyttivät samanlaisia vaatteita kuin kummalliset Kummalat.

 

Keittiössä Sami siivoili kakkubileiden jäännöksiä, eli tyhjiä lautasia. Kakku oli maistunut hyvin kaikille, ja se näkyi lautasten määrässä! Kaikki olivat olleet todella nälkäisiä, kun lounas oli jäänyt väliin Ehlan räkiessä leipien päälle. Tultuaan hakemaan pöydästä kolmatta kertaa lautaspinoa alkoi Sami miettiä, miksi jokaista kakkupalaa varten täytyi ottaa puhdas lautanen, eikö samalta lautaselta voisi syödä useampaan kertaan?

Kello alkoi lähestyä nukkumaanmeno aikaa, jolloin Ehlakin viimein tajusi lähteä kotiin ja Paljuloiden perhe ryhtyi käymään yöpuulle. Sami sai taistella energisen Pilvin kanssa, joka ei millään olisi halunnut vaihtaa yökkäriä vielä päälle, vaan leikkiä lahjaksi saamallaan soittopelillä. Lopulta Sami sai asetettua Pilvin kehtoon, ja ei mennyt kauaakaan, kun tämä oli jo unten mailla, eikä äskeisestä pirteydestä ollut tietoakaan.

Vaikka simit siirtyivätkin lämpimän peiton alle köllimään, jäi taloon vielä elämää kissojen ansiosta. Illi oli vähän kärttyisenä Jessicalle tämän aamuisesta huutamisesta, ja päätti nyt ihan tahallaan syödä saastaisesti. Suuri osa kuivamuonakulhon sisällöstä olikin pian lentänyt lattialle, ja Illi katseli tyytyväisenä aikaansaannostaan.

 

Seuraavana aamuna Jessicalla ja Samilla oli yhteinen vessatuokio. Sami makoili nautiskellen lämpimässä kylvyssä, kun taas Jessica yritti hampaat irvessä poistaa pöntöstä tukosta. Hän oli huomannut, ettei pytty vetänyt kunnolla, joten ei siinä muu auttanut kuin ryhtyä vähemmän mukaviin toimenpiteisiin.
-Jessica, ajattelin tänään lähteä kaupungille ja ostaa vähän siemeniä ja lannotteita. Lumet sulavat varmaankin lähipäivinä, ja olisi hyvä saada siemenet maahan mahdollisimman pian. Luulen, että minulla menee kaupungilla koko päivä, Sami selitti.
-Niinkö! Jessica innostui ja sai samassa pöntöstä vettä naamalleen saatuaan tukoksen auki. Jessica ei kuitenkaan harmistunut, sillä nythän hän voisi kutsua Eskon kylään, jos Sami olisi koko päivän poissa!

 

 

Jessica oli kurkkinut ikkunasta Samin loittonevia askelia kaupungille päin. Kun mies näytti olevan riittävän kaukana, Jessica loikki ikkunan ääreltä puhelimelle soittaakseen Eskolle. Jessica oli myöskin tunnustellut oloaan, ja hän tunsikin itsensä energisemmäksi kuin koskaan, ettei sairauskaan voisi enää pilata moista onnen päivää.
-Kyllä! Niin hän sanoi. Sami on poissa koko päivän, joten meilläkin on mahdollisuus touhuta talossamme leveästi mitään pelkäilemättä. Tule mahdollisimman pian! En malta odottaa, Jessica lirkutteli Eskolle puhelimeen, ja salarakas lupasikin tulla niin nopeasti kuin vain ennättäisi.

 

 

Jessica otti pari onnen ja vapauden loikkaa, minkä jälkeen hän istahti kummastelevan Pilvin luokse tytön leikkiessä uudella soittopelillään. 
-Äitillä on tänään hiukan omaa menoa, mutta kyllähän sinä yksinäsi tulet toimeen. Huudat vain, kun haluat mennä nukkumaan tai kun sinulla on nälkä. Kyllä minä sitten sinut hoidan, Jessica sanoi leveästi hymyillen, mikä sai Pilvinkin naurahtamaan.
-Niin sitä pitää, äidin fiksu tytteli, Jessica leperteli ja silitti lapsensa kirkkaan punaisia hiuksia.

 

 

Hetken päästä Esko ilmestyi ikkunan taakse, ja Jessica kiiruhti nopeasti toivottamaan tervetulleeksi rakkaan Eskonsa. Pari tarttui toisiaan käsistä ja pidättelivät suuria tunteitaan. Pihalla joku voisi nähdä, mutta pian sisällä he voisivat tehdä ihan mitä vain.
-Tulitpa nopeasti, Jessica hymähti iloisesti.
-Ymmärsin, että oli kiire, Esko vastasi läähättäen.
-Mutta missä sinun takkisi on? Jessica kysyi hiukan huvittuneena.
-Ajattelin, että sen pukeminen olisi vienyt liikaa aikaa. Lähdin heti soittosi jälkeen juoksemaan rajuun tahtiin tännepäin, Esko selitti.
-Tule, Jessica sanoi ja johdatti Eskon tämän kädestä kiinni pitäen sisälle taloon.

 

 

Sisällä Jessica ja Esko eivät voineet enää vastustaa kiusausta, ja pian huoneen täytti intohimoiset muhinointikohtaukset välillä seisten, toisaalta penkillä ja myöskin lattialla. Vihdoinkin he pystyivät vain nauttimaan toisistaan pelkäämättä Samin tai lasten astuvan sisälle. Vähitellen päivä ulkona pimeni ja ilta lähestyi, mutta Esko ja Jessica olivat yhä kiinni toisissaan.
-Meidän täytyisi viettää useammin tällaisia hetkiä, Esko ehdotti sopivassa välissä.
-Niinpä, mutta parhain on vielä edessä, Jessica lupaili kohottaen kulmiaan ja hymyillen salaperäisesti.

 

 

Jessica johdatteli Eskon makuuhuoneen sängylle sulavin liikkein, ja pian Eskokin ymmärsi, mitä tuleman piti.
-Hullu nainen. Etkö pelkää, että Sami saapuu tänne? Esko kysyi leveästi hymyillen.
-Hän sanoi olevansa poissa koko päivän, joten mitä pelättävää meillä muka olisi? Sitä paitsi en jaksa odottaa enää kauemmin. Haluan sinut tässä ja nyt, Jessica vastasi uhkarohkeana.
-No siinä tapauksessa...Esko aloitti, kunnes kaatoi kikattelevan Jessican aikamoiseen suutelokohtaukseen sängylle.

 

Pian vain tyynyt ja peitot lentelivät, ja kaikki tuntui lumoavalta... Ainakin siihen asti, kunnes yllättävä ja epätoivottu sim juoksahti pihalle. Jessican ja Eskon äänähdykset olivat kuuluneet pihalle asti, eikä Sami voinut olla arvaamatta, mitä hänen ja Jessican makuuhuoneessa sillä hetkellä tapahtui. Sami katsahti ikkunasta vahvistaakseen epäilynsä, minkä jälkeen hän pinkaisi sisälle järkyttyneen sekavalla mielellä.

 

Jessica ja Esko olivat juuri ottamassa uusintakierrosta, kun Sami saapui huoneeseen.
-Miten sinä luulet kuvittelevasi tekeväsi minulle näin?! Sami karjaisi astellen raivoisasti Jessican eteen.
-Äh... Ei minun ollut tarkoitus loukata sinua. Kaikki vain kävi niin äkkiä, enkä minä todellakaan tahallani... Jessica selitti hädissään, mitä ensimmäiseksi sylki suuhun toi. Miten Sami oli edes tullut tänne?
-No mitähän sinä sitten teet, jos et loukkaa? Sano vielä, että teillä on koko ajan ollut jotain meneillään! Sami huusi raivoissaan.
-Hei, jätä Jessica rauhaan, Esko pamautti väliin.

 

 

-Ja jätä sinä Jessica rauhaan, senkin petturi-sika-idiootti-puijari! Sami murahti napaten Eskon kuristusotteeseen. Sami oli tosiaan luullut Eskon olevan hänen ystävänsä, mutta mies oli selvästi vain rohmunnut hänen vaimonsa! Sami ei edes ymmärtänyt, mitä oli tekemässä. Sillä hetkellä tuntui vain oikealta antaa katalalle miehelle ansionsa mukaan.
-Seis, lopettakaa! Jessica puolestaan kiljui kaikin voimin, mutta hänen sanansa menivät kuuroille korville. Miehet olivat aloittaneet hurjan taistelun toisiaan vastaan.

 

 

Lopulta Esko lennähti kivuliaasti lattialle Samin nauraessa päälle. Mies oli niin vihainen, ettei mikään vastus maailmassa olisi pystynyt estämään häntä antamaan Eskolle selkään.
-Älä rupea minulle pottuilemaan! Sami ärähti yhteen ääneen kisulin kanssa, joka oli tullut kannustamaan isäntäänsä.
Jessica puolestaan piteli kättään naamansa edessä. Vasta nyt hän tajusi, miten typerästi oli tehnyt ja millaiseen tilaan oli vanhat miesystävyksetkin ajanut.

 

 

Jessica yritti korjata vielä korjattavissa olevat asiat, ja hän asettui Samin eteen häpeissään.
-Anteeksi Sami! Se oli vain hetken huumaa, ja todella typerää sellaista. Haluan elää ainostaan sinun kanssasi, eikä tällainen tilanne tule toistumaan enää ikinä! Lupaan sinulle. Anna minulle mahdollisuus, Jessica aneli kyynelten pursutessa silmistään. Esko katsoi tilannetta sivusta virnistellen: tuosta Jessica ja Sami eivät saisi ikinä asioita sovittua. Jessica olisi viimein hänen - ja vain hänen.
-Mitä sinä siinä toljotat? Häivy! Sami karjaisi vierestä katsovalle Eskolle, joka pian keräsi tavaransa ja poistui paikalta. Vaikka hän olisikin halunnut seurata tilannetta, olivat Samin iskut sattuneet, eikä Esko haluaisi saada samanlaista tälliä uudelleen.

 

 

Eskon poistuttua huoneesta aloittivat Sami ja Jessica keskustelunsa kunnolla.
-No, alahan selittää, Sami tokaisi.
-Minä... kaipasin vain hetken lohdutusta. Olen ollut viime aikoina todella masentunut, ja Esko vain sattui olevan sillä hetkellä paikalla. En tiedä, mitä ajattelin, mutta en halua menettää sinua. Olet todella kultainen, ja tiedän sinun pystyvän vielä yrittävän kanssani uudestaan. Aloitetaan puhtaalta pöydältä, Jessica oli jo sovittelemassa.
-Jos välität minusta, miksi sitten teit noin? Ja vielä Eskon kanssa. Luulin tuntevani teidät molemmat, mutta taisin olla pahemman kerran väärässä, Sami sanoi ilmeettömänä ja poistui huoneesta.

 



Jessica lysähti sängylle ja syytti itseään aivan kaikesta. Miten hän saattoi tehdä näin Samille, joka oli aina välittänyt hänestä ja ollut parhain aviomies ikinä? Jessica päätti, ettei katsoisi Eskoon enää ikinä. Hän voisi vaikka riutua ja elää elämänsä yksin, jos Sami ei antaisi hänelle anteeksi. Jessica olisi voinut tehdä mitä vain todistaakseen Samille välittävänsä tästä yhä, mutta nyt taisi olla jo liian myöhäistä. Jessica painoi kätensä kasvoilleen, antoi kovaäänisen itkunsa tulla ja ajatella, miten typerä ja itsekäs sim oli ollut. 

 

Sami oli tullut olohuoneeseen, jonne Flora oli yllättäen saapunut. Mies ei jaksanut edes kummastella, miten moinen oli edes mahdollista. Hän oli saanut tämän päivän ihmettely-rajat jo täyteen, ettei hän jaksanut välittää enää. Sami väänsi naamalleen epämääräisen virnistyksen yrittäen näyttää kaiken olevan hyvin, mutta miehen eleistä ja äänensävystä hölmökin olisi tajunnut tämän valehtelevan.
-Olisiko mitenkään mahdollista, että Päivi olisi teillä vielä hetken? Hän on viihtynyt teillä hyvin, ja jotenkin tuntuu, ettei hän nauttisi asua täällä nyt. Stressiä ja kärvistyneitä tilanteita... Sami sanoi poissaolevana. 
-No hyvä on sitten, Flora lupasi, vaikkei hän ollenkaan pitänyt Päivistä, mutta Sami näytti niin kurjalta, ettei hän voinut tuottaa toiselle pettymystä. Ilmeisesti vähän kaikilla taikapölyläisillä ei mennyt parhaalla toivotulla tavalla.

 

Sami kuuli Jessican niiskutuksen huoneesta ja mietti, pitäisikö mennä juttelemaan naiselle. Tämä selvästi katui tekoaan, kun oli noin pahoillaan tapahtuneesta. Samia kuitenkin ällötti ajatuskin nähdä vaimonsa juuri sillä hetkellä, ja mistä sitä edes tietäisi, jos tuokin olisi vain tekoitkua ja säälin kerjäämistä? Hetken pohdinnan jälkeen Sami siirtyi keittiöön ja otti jääkaapista jotain vanhaa keittoa. Hän oli ollut koko päivän poissa kotoa, joten olisi aika syödä jotakin. Samin mieli oli kuitenkin sillä hetkellä niin sekaisin, ettei hän edes maistanut ruoan makua, lappoi lusikallisia vain suuhunsa robottimaisesti.

 

Jessica istui yhä sängyllä, ja olisi varmasti istunut siinä koko illan, ellei Pilvi olisi ryöminyt hänen jalkoihinsa. Jessika pyyhki kyyneleensä peittoon ja nosti sitten tyttärensä syliin. Pilvi innostui heti saatuaan huomiota, hän oli käynyt ensin keittiössä Samia katsomassa, mutta isi ei tuntunut huomaavan lasta, joten Pilvi oli tullut äidin luo. 
-Olen pahoillani, laiminlöin täysin sinun hoitoasi tänään, sinulla on varmaan kamala nälkäkin, Jessica puheli taaperolle, joka kaikesta huolimatta oli varmaankin talon hyvän tuulisin sim sillä hetkellä.

 

 

Jessica kuuli Samin siirtyvän vessan puolelle, joten nainen uskaltautui tulemaan keittiöön, nyt kun ei tarvitsis pelätä Samin kohtaamista. Nainen haki jääkaapista tuttipullon Pilviä varten, mutta tämä oli kiinnostuneenpi Killin halimisesta, joten ruoka sai jäädä odottamaan nälkäisempiä hetkiä. Jessica huomasi pöydällä olevat lautaset, jotka olivat jääneet Samin ruokailusta.
-Kauhistus, Sami on syönyt tätä aikoja sitten vanhaksi mennyttä soppaa! Kunpa hän ei nyt saisi ruokamyrkytystä tai mitään, Jessika päivitteli. Hetkessä ajatukset kulkeutuivat taas päivän tapahtumiin, ja Jessica olisi tehnyt mitä vaan saadakseen tehdyn tekemättömäksi.

 

Tapahtumasta kului muutamia päiviä, ja koko aika oli mennyt Jessican ja Samin vältellessä toisiaan. Välilä Jessica olisi kuitenkin ehkä halunnut puhua miehelle, mutta Sami pakeni aina mahdollisimman nopeasti paikalta Jessican tullessa samaan huoneeseen tämän kanssa. Jessican mielestä tilanne oli aivan naurettava, mutta se ei naurattanut häntä, Sami oli ihan aiheesta vihainen. Eräänä aamuna Jessica kuitenkin säikähti pahan päiväisesti tuntiessaan mahan muljahtelevan ikävästi. Oireet olivat tuttuja, ja Jessika oli lähes varma, että hän olisi raskaana. Vauva olisi Eskon, se olisi varmaa, sillä Jessican ja Samin välisistä hellistä hetkistä oli niin pitkä aika, ettei vauva mitenkään voisi olla Samin.

 

Raskauteen viittasi myös Jessican lisääntynyt ruokahalu, hän oli aina nälkäinen ja söi kuin sika raskaana ollessaan. Jessica valmisti itselleen nopeasti pari lättyä ja alkoi ahtaa niitä suuhunsa suurella ruokahalulla. 
-Sami varmaan hyppii riemusta kuullessaan, että olen raskaana Eskolle, Jessica huokasi itsekseen. Hän päätti kuitenkin vielä toistaiseksi olla hiljaa asiasta, ehkä hän oli väärässä, ja mahakivut johtuivatkin jostain aivan muusta, ei vielä kannattaisi ottaa ottaa asiaa puheeksi.

 

 

 

Samassa Jessica huomasi Camilla Paholaisen seisoskelevan pihalla, ja rynnisti nopeasti eteiseen etsimään takkiaan, eihän hallitsijaa saisi odotuttaa! Camilla kuulusteli sadoista ja Jessica huokaisi helpotuksesta löytäessään heidän varastostaan vielä jonkin verran kasviksia Camillalle annettavaksi.
-Näin vähän? Camilla tokaisi katsellessaan paketin köyhää sisältöä.
-Olen pahoillani, emme ole vielä saaneet kylvötöitä aloitetuksi, Jessica pahoitteli.

 

 

-Mutta eikö pitäisi, lumethan ovat sulaneet jo aikaa sitten, Camilla huudahti.
-Ni-niin, mutta maa on vielä kovin kylmä ja ilmakin on viileä, minunkin täytyy käyttää vielä talvitakkia, Jessica selitteli. Hän säikähti hieman Camillan hyökkäävää asennetta.
-Ja pöh, minä ainakin tarkenen mainiosti kesämekossani! Vaadin teidän perhettänne aloittamaan kylvötyöt heti! Camilla komensi.

 

Jessica ei uskaltanut vastustaa, vaikka hän tiesi kyllä kokemuksesta, että liian aikaisin kylvetty sato voisi paleltua ja siitä tulisi huonolaatuinen. Jessican oli kuitenkin pakko totella, sillä Camilla valvoi hänen puuhiaan. Huokaisten nainen tarttui oven vieressä olevaan lannoitepussiin, Sami oli sen viskonut siihen kiirehtiessään sisälle huomattuaan Jessican ja Eskon puuhat makuuhuoneessa. Jessicaa oikein ärsytti, tuntui, että jollakin tapaa kaikki muistutti häntä siitä typerästä virheestä, jota hän katui nyt syvästi.

 

Kun Jessica oli levittänyt lannoitetta muutamalle palstalle, oli Camilla mennyt sisälle ja passittanut Saminkin töihin. Jessicaa jännitti, miten tässä kävisi, tämä olisi ensimmäinen kerta "sen" illan jälkeen, kun hän ja Sami olivat samassa paikassa kaksi sekuntia pidempään. Salaisesti taakseen vilkuillen Jessica tarkkaili miehensä liikkeitä, mutta tämä ei tuntunut olevan halukas puhumaan, vaan ryhtyi sanaakaan sanomatta istuttamaan siemeniä maaperään.
-Emmekö keskustele ensin, mitä kylvämme, niin kuin aina? Jessica yritti keskustella, mutta saatuaan vastaukseksi vain epämääräisen murahduksen Jessica tajusi, ettei Sami ollut vielä valmis keskustelemaan, hän tarvisisi vielä aikaa.

 

 

Sami keskittyi täysin siemauksin kaivelemaan pikkuisia kolosia, jonne tiputti sitten siemenet. Kasvimaan hoitaminen rauhoitti häntä ja sai hänet hiukan paremmalle tuulelle. Sami havahti tunnelmasta huomatessaan oven aukenevan. Nopealla silmäyksellä mies näki pikkuisen Pilvin kipittävän nopeilla jaloillaan. Tyttö oli juuri oppinut kävelemään, ja innostuksissaan tämän oli täytynyt avata ovi jollain mystisellä tavalla.
-Jessica, Pilvi tarvitsee huomiota. Tyttö tuli pihalle. Hoida häntä, niin minä jatkan täällä, Sami ärähti. Iloinen mieli katosi, kun hänen täytyi olla vuorovaikutuksessa petturi-vaimonsa kanssa.

 

 

Jessica totteli käskyä ja kiiruhti nopein askelin Pilvin luokse. Nainen nosti vauvan syliinsä ja halasi tätä nopeasti.
-Milloin sinusta on näin vauhdikas tullut? Jessica kysäisi pienesti hymyillen. Pilvi vastasi hymyyn iloisesti naurahtaen. Tyttö halasi Jessicaa huomion kipeänä. Silloin Jessicakin ymmärsi olleensa laiminlyönyt lapsenhoitoa omien murheidensa vuoksi. Jessica päätti tehdä moisesta lopun, ja hän halasi pikkuistaan vielä uudestaan korvaukseksi kaikesta.

 

 

Jessica päätti viettää heti ylimääräistä aikaa tyttärensä kanssa, ja hän päätti opettaa Pilville pottailun alkeita. Tyttö oli kuitenkin eri mieltä. Hänestä oli paljon helpompaa käyttää vaippoja kuin pottaa, eikä Pilvi millään suostunut istumaan potalla, vaikka Jessica kuinka olisi kannustanut.
-Potalle opettelu olisi pitänyt aloittaa kanssasi paljon aikaisemmin, niin et olisi tottunut vaippoihin. Harmi, että kaikkea on ollut tiellä, emmekä ehtineet tarpeeksi ajoissa. Nyt vaivasta tulee kaksinkertainen, Jessica huokasi raskaasti Pilven murjottaessa vieläkin pottajutusta. Samassa Jessica haistoi ylimääräistä lemua ja ymmärsi Pilvin juuri tehneen tarpeensa vaippaan. Masentuneena Jessica lähti vaipanvaihtotouhuihin.

 

 

Jessica oli vaihtanut Pilvin vaipat, minkä jälkeen hän laittoi tyttösen päivänokosille. Pestyään kätensä Jessica tunsi jälleen mahan kouraisevan nälästä, ja hän päätti lähteä ruoanlaittohommiin. Keittiössä häntä kuitenkin odotti yllätys: Sami olikin jo syömässä ja aivan kuin hänen vieressään olisi jollekin tarkoitettu paikka.
-Sinä olet tehnyt ruokaa. Onko siinä minullekin? Jessica kysyi varoen.
-En minä kahta lautasellistakaan aio mutustella, Sami vastasi neutraalisti.
-Mutta... luulin, ettet haluaisi minulle mitään hyvää, ja nyt sinä... Jessica puhui ihmeissään.
-Vanha ja pinttynyt tapa. Ei sitä niin nopeasti opi elämään omillaan, kun on pitkään elänyt jonkun toisen kanssa, Sami puhui katse seinässä.
Jessica istahti pöytään hyvillä mielin. Ehkäpä tämä onkin askel parempaan suuntaan.

 

Hetken päästä myös Camilla saapui keittiöön, ja nainen näytti happamalta, kun hänelle ei oltu katettu lautasta pöytään. Kieltämättä rahvasten kurjista raaka-aineista valmistetut sapuskat eivät oikein houkutelleet, mutta Camilla päätti kaikesta huolimatta istua pöydän ääreen edes kohteliaisuuttaan. Jessica puolestaan alkoi tuntea väsymystä. Hän oli ollut koko päivän touhussa, ja jo hetken istahduksen jälkeen kaikki valvotut ja itketyt yöt sekä kasvimaatyöt painoivat häntä. Yleensä Jessica oli pärjännyt vähillä unilla, mutta jostain syystä hän oli nyt normaalia väsyneempi. Jessican pää melkein valahti leivän päälle ja silmät meinasivat painua kiinni Camillan katsellessa inhoten tilannetta. Kuka järkipäinen muka nukahtaisi kunniavieraan istuskellessa vastapäätä?

 

Sami näki Camillan kasvavan vihan, ja häntä hermostutti tilanne, joka saattaisi pahentua entisestään, jos Camilla hermostuisi. Sami ravisteli nopeasti Jessican hereille, ja unen höpsöttämä nainen oli aluksi hieman pihalla tapahtuneesta tilanteesta.
-Olet tainnut uurastaa turhan paljon. Mene nukkumaan, Sami komensi häpeilevää Jessicaa. 
-Ehkä olet oikeassa, Jessica sanoi ja nousi pöydästä. Sami jäi jututtelemaan Camillaa yrittäen kohottaa tunnelmaa ja kunniavieraan mielentilaa.

 

Jessica sai puolestaan yrittää pitää silmiään auki tahdolla, ettei hän olisi nukahtanut pystyyn peiton alle menoon asti. Miten hän nyt niin nopeasti oli nukahtanut? Äskenhän hän oli ollut vielä nälkäinen, mutta yllättäen unentarve tuli kaiken muun edelle. Samaan aikaan Jessicaa etoi. Leivässä täytyi olla jotain pilaantunutta, ja sitten Camillakin suuttuisi. Enempää Jessica ei ehtinyt ihmettelemään, kun hän oli nukahtanut lämpimään sänkyyn.

Päivä vaihtui yöksi, ja keskiyön aikoihin pikkuiset pennut vaeltelivat pihalla. Allu oli päättänyt ottaa nokoset, Elli oli vessassa puskan takana ja Alli köpötteli tyytyväisin mielin pihamaalla. Samassa kimaltelevat silmät pilkehtivät pensaikosta. Alli jäi mielenkiinnostaan katsomaan niitä.

Silloin kuitenkin susi pomppasi pusikosta ja toinen kimmeltäväsilmäinen otus saapui tontille. Alli maukaisi pelokkaasti varoitushuudon, minkä ansiosta Allu ja Ellikin aistivat vaaran, ja kisukolmikko pinkoi sisälle vauhdilla, eikä onneksi kukaan heistä loukkaantunut tai jäänyt susien makupaloiksi. Sudet jäivät hölmistyneinä seisomaan vieretysten, ja tulikärpäset saapuivat niiden luo valaisemaan tilannetta.

Seuraavana päivänä kissat kasvoivat täysikasvuisiksi. Ikävä kyllä heistä kuoriutui niin samanlaisia, etten muista yhtään, kuka heistä on Allu, Alli tai Elli. .-/ Tässä kuitenkin kuvat. Taikapöly toimi taas mainiosti kissojenkin kasvussa.

Pentujen kasvun jälkeen kissoja tuntui olevan joka paikassa! Talossa oli nyt yhteensä kuusi täysikasvuista kissaa, ja ne olivat tekemässä milloin mitäkin. Kukaan ei kiinnttänyt huomiota kissojen koulutukseen, sillä Samilla ja Jessicalla olivat vähän muut jutut mielessä, eikä Päivikään ollut paikalla paimentamassa kissalaumaa. Kisulit saivatkin elää siis oman mielensä mukaan, eikä kukaan enää valittanut niiden huonosta käytöksestä.

Jessica ei ollut moneen päivään edes kiinnänyt huomiota kissoihin, vaikka ne jaloissa pyörivätkin koko ajan, sillä hänellä oli katse vain omassa mahassaan, joka oli alkanut pyöristä uhkaavaa vauhtia. Jessica tarkkaili kuvajaistaan peilistä, mahan saattoi huomata jo selvästi, mutta sen saisi kuitenkin yhä kätkettyä vaatetuksen alle. Niin Jessica suunnitteli tekevänsäkin vielä toistaiseksi, sillä hän ei ollut vieläkään keksinyt, miten kertoisi asiasta Samille. Nainen silitteli vielä hetken mahaansa ja kiskaisi sen jälkeen toppinsa päälle.

 

James Sun käveli Paljuloiden talon ohi masentuneen näköisenä, eikä se ollut ihmekään traagisten tapahtumien jälkeen. * Jessica kiiruhti tervehtimään vierasta ja kaappasikin miesraukan halaukseen.
-Kuulimmekin Merithaimenilta Auroran kuolemasta, otan osaa. Varmasti kamalaa aikaa sinulle ja perheellesi, voimia! Jessica lohdutti miestä.
-Jos nyt kuitenkin saisin vain sen sadon, James murahti, hän ei haluaisi puhua vaimonsa kuolemasta ja muistella sitä kurjaa tapahtumaa.
-Oi anteeksi, haen heti paketin! Jessica pahoitteli.

*katso osa 36

 

 

Pian Jessica palasikin paketin kanssa ja ojensi sitä Jamesia kohti. Mies oli tarttumassa pakettiin, mutta yllättäen hänen katseensa kiinnittyikin Jessican vatsakumpuun. Jessica hymyili vaivaantuneena, hän huomasi kyllä, mitä James katseli.
-Voih, muistan, miten ihanaa olivat ne ajat, kun Aurora oli raskaana, me niin iloitsimme jokaisesta lapsesta. Onneksi sentään muiden perheissä kukoistaa perhe-elämä, James alkoi yllätten rupatella.
-Öm, niin juuri, onhan lapsen saaminen hieno asia, Jessica vastasi, vaikka todellisuudessa hän olisi tehnyt mitä vaan, jotta olisi saanut maha-asukkinsa katoamaan. Hetken päästä James viimein tajusi tarttua kasvispakettiin ja katosikin sen jälkeen vähin äänin tontilta.

 

Jessican kävi todella sääliksi Jamesia, hän ei voisi kuvitellakaan Samin menettämisen tuskaa. Vaikka heidän välinsä olivatkin olleet pakkasen puolella, oli Jessica kuitenkin tajunnut välittävänsä miehestään ja toivoi kovasti, että tämä voisi antaa hänelle anteeksi. Samassa Jessica huomasi tomaatintaimen ympärillä läjän rikkaruohoja ja kiiruhti kitkemään ne pois. Hänen kumartuessaan maha otti vähän vastaan, jolloin Jessica muisti pulmansa. Jameskin oli huomannut kasvaneen mahan, se näkyikin paremmin kuin Jessica oli osannut arvata. Olisi vaan ajan kysymys, milloin Samikin tajuaisi, ja sitä ennen asiasta olisi itse kerrottava. Jessica oli niin mietteissään ja työntouhussa, ettei huomannut Camillan saapumista.

 

Vasta hallitsijan rykäistyä kuuluvasti, tajusi Jessica jonkun olevan hänen takanaan, ja nousi pikaisesti ylös huomattuaan, että kyseessä oli itse Camilla Paholainen! Jessica pyyhkäisi multaiset kätensä farkkuihinsa kätelläkseen Camillaa.
-Täällähän näyttää jo paremmalta kasvimaan suhteen, Camilla kehaisi.
-Aivan, olitte aivan oikeassa silloin viime kerralla, sää on ollut mitä lämpimin ja taimet ovat päässet hyvin kasvamaan, Jessica selitti. Rupattelu sai kuitenkin jäädä sikseen, sillä Camilla oli kiinnostuneempi sadosta, ja Jessica kiiruhti jälleen hakemaan kasvispakettia.

 

 

Palveltuaan Camillaa Jessica huomasi Samin olevan kasvimaalla, ja hetken pohdittuaan hän suunnisti askeleensa miestä kohti. Mitä nopeammin hän kertoisi raskaudestaan Samille, saisi hän mielenrauhan sen asian suhteen. Mitä lähemmäksi Jessica saapui Samia, sitä raskaammaksi askeleet kävivät, keho tuntui selvästi aistivan vaaran, mutta Jessica oli mieleltään päättäväisempi, nyt tai ei koskaan!
-Ööh, Sami? Jessica kakelteli ääntä kurkustaan päästyään sopivalle puhe-etäisyydelle. Hän jätti varmuudeksi vähän hajurakoa, ties mitä Sami tekisi kädessään olevalla kuokalla vihoissaan.

 

 

Sami keskeytti työntekonsa kuultuaan Jessican äänen.
-No mitä, Sami murahti kääntämättä kuitenkaan katsettaan vaimoonsa päin.
-Minä... olen raskaana. Eskolle, kuten varmaan osaat päätelläkin, Jessica sai sanottua. Sami pysyi vaiti, ja Jessican oli mahdoton sietää, mitä paikallaan seisovan miehen päässä sillä hetkellä liikkui. Sami ei ilahtunut kuulemastaan ja sai toden teolla pidätellä sisällään olevaa kiukkuaan. Jessica olisi kyllä ansainnut kuulla suorat sanat, mutta toisaalta ei Sami hyötyisi mitään toisen nöyryyttämisestä.

 

 

-Kulta, sanoisit nyt jotain, Jessica pyysi ja lähestyi Samia koskettaen tämän olkapäätä. Silloin Sami kääntyi nopeasti ympäri ja torjui kosketuksen.
-Kehtaatkin kutsua minua kullaksesi kaiken tämän jälkeen, Sami murahti.
-Sami, ymmärrän tehneeni väärin, mutta haluaisin tietää, miten kauan minun on vielä odotettava anteeksiantoasi, Jessica vaati.
-Jos et jaksa odottaa, niin mikset juokse sen Eskosi syliin? Sami kivahti kohottaen nyrkkinsä ilmaan. Jessica katsoi miestään kauhuissaan, aikoiko tämä todella lyödä häntä?

 

 

Sami kuitenkin laski nyrkkinsä tajuttuaan, ettei väkivallalla mitään ratkaistaisi. Hitaasti mies käänsi jälleen selkänsä Jessicalle tarttuen maassa lojuvaan lannoitepussukkaan ja alkoi levittää pussin sisältöä koskemattomille palstoille. Jessica tarkkaili miehensä puuhia, hän ei arvannut Samin olevan niin pitkään katkera.
-Sami, rakastan vain sinua, tuo koko Esko-juttu oli ihan tyhmä virhe. Jaksan kyllä odottaa vaikka elämäni loppuun asti anteeksiantoasi, jos siinä kestää niin kauan, Jessica sanoi. 
-Pilvi taitaa olla hereillä, kuulu tänne asti itku. Sinä varmaankin voit hoitaa hänet, Sami totesi kommentoimatta mitenkään Jessican aikaisempaa paljastusta.

 

 

Jessica tallusteli mesentuneesti sisälle taloon ottamaan Pilvin pois kehdosta. Nainen laski tyttärensä maahan ja katsoi tätä surullisesti.
-Isäsi ei taida enää välittää minusta. Minä menin tekemään elämäni tyhmimmän virheen, Jessica kertoi surkeana. Pilvi katsahti hätääntyneenä äitiään, minkä jälkeen tyttö parahti itkuun. Pienestä oli pelottavaa nähdä Jessica niin surullisena.
-Voi, älä itke! En minä enää sinuakaan pysty ilahduttamaan, Jessica parahti. Hän nappasi lapsen syliinsä ja hetken halailun jälkeen Pilvikin rauhottui jälleen.

 

 

Illalla surullinen tunnelma unohtui ainakin hetkellisesti, kun Pilvin oli aika kasvaa lapseksi. Sami ei ikävä kyllä ehtinyt tulemaan kannustamaan tytön kasvua liiallisten kasvimaakiireiden takia. Kylään kutsuttu Päivi ei kuitenkaan uskonut moista. Hän huomasi vanhempien välien kiristyneen, muttei viitsinyt mennä utelemaan näiltä mitään. Sattumalta myös Pekko ja Camilla Paholaiset olivat tulleet katsomaan tytön kasvua, mikä ilahdutti Jessicaa suuresti. Ajatella, että ihan hallitsijat halusivat olla tilannetta todistamassa! Kynttilöiden puhallus tapahtui hiukan vakavissa merkeissä, mutta se ei Pilvin kasvua estänyt!

 

Tällainen Pilvistä kuoriutui.

Kasvettuaan Pilvi kävi tervehtimässä jokaista talon kissaa silittelemällä toisia innoissaan. Hänestäkin oli tullut erittäin kissarakas, kuten Päivi-siskostakin. Kissoilla olikin makoisat oltavat, kun molemmat tytöt kävivät niitä katselemassa. Taaperona ollessaan Pilvi oli hiukan pelännyt kissoja, kun oli kerran Killiä hännästä vetäessään saanut kostoksi raapaisun terävästä kynnestä. Nyt kasvettuaan Pilvi näki kissat kuitenkin vähemmän pelottavina, kun oli itse isompi kuin ne.

 

Päivikin sai taas pitkästä aikaa leikkiä kissojen kanssa, hän ei ollutkaan nähnyt ystäviään piiiitkään aikaan! 
-Voi että nää on ihania! Mulla on ollut teitä kamala ikävä! Päivi pölisi sylissään olevalle Illille. Samassa Samikin saapui viimein kasvimaalta kakkua syömään, jolloin Päivi hiukan hiljeni ja tarkkaili vaivihkaa isäänsä. Tämä oli muuttunut niin poissaolevaksi, ja vähän haikeaksi sitten viime näkemän jälkeen. Lisäksi Päiviä kummastutti myös, miksi hänen vanhempansa olivat pyytäneet Floraa majoittamaan Päiviä vielä pidemmäksi aikaa Puskille, vaikka hän olisi halunnut jo kotiin.
-Milloin mä oikein pääsen kotiin? Päivi huomasi kysyvänsä ääneen hetki sitten mielessään ollutta kysymystä.
-Mmm... Varmasti ihan pian, jos vielä kuitenkin auttaisit veljesi perhettä kasvimaan kanssa, Sami yritti keksiä hyvää syytä.

 

Päivin lähdettyä takaisin Puskien tonttia kohti, etsi Sami Jessican käsiinsä.
-Missä Pilvi on? Sami tiukkasi vaimoltaan ensimmäisenä.
-Laitoin hänet juuri nukkumaan Päivin huoneeseen, Jessica vastasi.
-Hyvä, toivoinkin voivani keskustella kanssasi rauhassa. Mietin vähän asioita, ja tulin siihen johtopäätökseen, että lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi meidän täytyy elää suhteellisen normaalia elämää, eikä se onnistu siten, että välttelemme jatkuvasti toisiamme. Siksi olenkin päättnyt antaa sinulle anteeksi syrjähyppysi. Pian syntyvä vauvasi kuitenkin muistuttaa minua jatkuvasti petoksestasi, enkä tiedä, voinko enää kohdella sinua kuten ennen, mutta yritän parhaani, lastemme vuoksi. Päivi haluaisi jo kotiin, ja Pilvikin alkaa varmaan kiinnittää enemmän huomiota väleihimme kasvettuaan, joten yritetään olla mahdollisimman normaaleja, Sami puhui pitkää puhettaan. Jessica nyökkäili Samin ehtoihin ja oli hän myös helpottunut, kun Sami viimein haluaisi yrittää sovintoa.

 

 

 

Pitkästä aikaa Sami ja Jessica suuntasivat yhdessä makuuhuoneeseen nukkumaan. Sami oli nukkunut useita yötä olohuoneen sohvalla, joten nyt hänen olisi totuteltava nukkumaan jälleen samassa sängyssä Jessican kanssa. Talo hiljeni, ja vain kissat yöeläiminä jäivät kukkumaan hereille. Joku jahtasi takapihalla hiiriä, toinen taas teroitteli kynsiään sohvan reunaan nyt kun kukaan ei ollut sitä kieltämässä. Myös työtasolle joltakin unohtunut onneton lihavoileipä koki yllättävän katoamisen...

Sellaista, jostain syystä tämä vuodatus alkoi laittaa osan loppu puolella tekstejä siniseksi, näkyykö se teillä, vai vammaako minun kone yksinään? .-D AINIIN, Simsseilyissä on käynnissa Taikapölyyn liittyvä kilpailu, tästä klikkaamalla pääset katselemaan sitä, jos kiinnostaa. ,-D Mutta ennen kuin häippäsette, olisi kivaa, jos ennättäisitte jättää jotain kommenttia, eikös vaan? ,-3