Heeei! Pahoittelen, että osan teossa on kestänyt, lähdin nimittäin heti edellisen osan julkaistuani leirille, ja se vei aika paljon kirjoitus aikaa. .-/ Mutta olen todella ylpeä itsestäni, kirjoitin n. 90:n kuvan osan VIIKOSSA. .----D Viikko sitten ilmestyi osa Iloliemille, nyt tänne. .-D Katotaan nyt, pysyykö vauhti päällä jatkossa. .-) Nyt kuitenkin lopetan pulinani, lukekaa vastaus kommenttiinne, ja jos ette ole kommentoineet (hyi teitä!) voitte siirtyä suoraan osan kimppuun. .-)

Hunajainen kirjoitti:
Joo, tarkoitukseni ei kyllä ollut olla ilkeä tuon edellisen osan kommentin alussa, mutta se kyllä minustakin kuulosti hieman ilkeältä .-p
Jostain syystä luin jatkuvasti Floran Fioraksi, ja erään toisen sanan kirosanana. Jokin väliaikainen lukihäiriö?.-D
Floran mielentila on aika vaihteleva, kun hän aluksi suunnitteli lellivänsä Leevin piloille. Poika parkaa :-( Puskat ovat lempiperheeni, ja juuri niiden naperolle kävi noin! Toisaalta, onhan se mielenkiintoistakin. Tosin pyörätuolin jatkuva siirtely on ainakin minusta vähän raskasta, mutta epäilenpä, että vielä se jalka paranee.
Joo, osan alussa oli pari kirjoitusvirhettä.
Pitäisi muulloinkin tulla nämä osat lukemaan aamuisin, silloin jaksan keskittyä lukemiseen paljon paremmin .-)
jatkoa
ps: Millaista unta?!

Vastaus: Minä en huomannut edellisessä kommentissasi mitään ilkeää. .-o Saahan asioista esittää näkökulmansa. .-) Kummallisia lukuvirheitä sinulla. .--D Flora tosiaan vaihtelee mieltään niin lastenhoidossa kuin kasvien hoidossa. Leevi tosiaan sai kurjan jalkavian riesakseen, harmi, että lempiperheellesi kävi kurjasti. Mistä arvasit, että Leevi joutuu pöyrätuolia käyttämään? .---D En usko sen tuolin siirtelyn kovin raskasta olevan, otan kuvat yleensäkin ostotilassa (saa kuunnella musaa, kun etsii kuvakulmaa. ,--)) Minä en lue ikinä tarinoita aamulla, yöllä se on paljon kivempaa. .--D Unen kerroikin jo Kasan blogissa. .-D
 

 
Volarea kirjoitti:
Hyvä osa!
Tuo on huvittavaa, mutta erittäin hyvä keksintö, kuinka säämieltymykset vaikuttavat simien väleihin! :D
Hallitsijat ovat rasittavia! Tietysti heillä on omat murheensa, mutta he eivät ole laittaneet tikkua ristiin saadakseen talven loppumaan, ja sitten tulevat räyhäämään väsyneille kansalaisille!
Flora teki ihan oikein, kun pimitti ruokaa ylhäisiltä! Olenko ilkeä? : D
Floralla ja Eemelillä on kamalia riitoja! :/
Leevi on suloinen ja säälittävä pikku poika! :(
Hihii, mun yhden kaverin nimi on Leevi, ja sen pikkuveljen nimi on Niilo! :-->
Jatkoa! :-)

Vastaus: Heh, juu, sääjutut tosiaan vaikuttaa perheiden ja simien väleihin. .-D Jep, hallitsijoiden pitäisi itse toimia, eikä avuttomia välikäsiä kiusata, he kun eivät paljoa pysty itsenäisesti vaikuttamaan. Hehe, olet pahis Floran (ja minun) kanssa. >.-D Riitoja tosiaan syntyi vähän joka asiata Floralle ja Eemelille. .-( Voi säälittävää Leeviä. .-( Ohhoo, onko? .-D Aika jännä sattuma! Mietin Leeviä nimetessäni, että se jotenkin sopi Eetuun ja Niiloon. .--D


  
vupii kirjoitti:
Hyvä osa oli :)
Voi Eetu, Niilo ja Leevi parkoja, kun ovat ylimääräisiä ja turhia vanhempiensa mielestä :(
Leevi reppana... :( Toivottavasti jalka joskus paranee.
Pojat on suloisia ja auttavat vanhempiaan ihanasta, harmi ettei vanhemmat sitä tajua.
Mutta hyvä osa siis kuitenkin :)

Vastaus: Niin, kurjaa, kun joutuu olemaan vanhempien mielestä turhake. .--( Leevi raasu vasta turha tulee olemaankin, kun ei kipeän jalkansa kanssa pysty varmaankaan kasvimaalla puuhaamaan. .-/ Eemelin ja Floran tosiaan olisi hyvä huomata poikien ahkeruus, ehkä heidän varsinkin Eemelin) asenteensa sitten muuttuisi poikia kohtaan. .-) Hienoa, että osa oli mielestäsi hyvä, vaikka kurjia tapahtumia sisälsikin. .--)
 
  
Jade Essence kirjoitti:
Voi Puskia, kun on iso kasvimaa eikä turhan montaa käsiparia sen hoitamiseen... Vaikka hoitavathan kaikki sen osansa minkä pystyvät, mutta talvelle ei voi mitään. Ja Eetu on suloinen kun tiskaa ja siivoaa :) Ja vielä kolmas poika-Puska? Mikäpäs siinä, vaikka Flora ei niin ilahtunutkaan. Niilosta kasvoi kyllä tosiaan aika samannäköinen kuin Eetusta. Ja ei kun isoveikan avuksi kasvimaalle. Vaikka tyttöperijää ei olekaa kuulunut, niin ovat nuo pojatkin kieltämättä ahkeria. Ja Meri tupsahti yht' äkkiä vieraisille. Miten pitkä matka Merthaimenilta on Puskien luo? Ei se voi olla kovinkaan kaukana. Pöh kun Eetua ei arvosteta tarpeeksi, mutta Puskilla vaikuttaa tosiaan olevan jokaisella pulmia omasta takaa. Eetu jaksaa kuitenkin huolehtia Niilosta.
Pilvilinnat eivät taida suuremmin piitata Puskista enää vähään aikaan. Lillikin vain sähisee kulkukoiralle :"D
Mari näyttää yhä söpöltä ja vaikuttaa ystävälliseltä, sopii varmasti hyvin Eetun puolisoksi.
Ja voi Leevi-raukkaa, jalka muussina :( Onneksi Jorma osasi kuitenkin sanoa mistä itku johtui.
Ja pitäähän Puskien säästää itselleenkin syötävää, saa vain pian nähdä mitä siitä seuraa...
Leevin kasvu onnistui sentään melko hyvin, vaikka poju ei pystykään liikkumaan.
Seuraavaa osaa odotellessa ;D

Vastaus: Jep, se kasvimaa on todella ISO, miksi tein siitä niin valtavan? x--P "Onneksi" noita poikia tulee koko ajan, saadaan enemmän työläisiä kasvimaan kimppuun, muuten sen kanssa ei tulla pärjäämään sanon minä. .--D Talvi tosiaan tuli kaiken pilaamaan. .-/ Eetu se vaan ahkerana kotitöitä hoitaa. ,-) Jeps, kolmas poika, alan jo pian hätääntymään, jos tyttöä ei tule, miksi Taikapölyyn syntyy pelkkiä poikia. .--D Vanhemmatkaan eivät ilahtuneet, varsinkaan siinä vaiheessa, kun Leevin jalkavamma todettiin. .-( Juu, pojat perivät niin samat asiat, että minua ihan ärsyttää, haluaisin geenisotkuja! .-D Ahkeria ovat pojat, totta. ,--> Juuuh, Meri ilmestyi tosiaan keskellä yötä paikalla, aika hölmö juttu, mutta niin siinä käy, kun jutellaan liian myöhään puhelimessa. .--D Eipä se välimatka muistaakseni (en oikeesti muista x-D) kovin pitkä ollut, mutta ei ehkä kuitenkaan olisi kannattanut lähteä yökylään. .-D Pulmia Puskilla tosiaankin riittää. .-/ Pilvilinnat eivät kovin aktiivisesti ole köyhää väkeä auttaneet. Juu, Lilli siellä sähisee. .---D Hauskaa, että Marikin edelleen miellyttää. .--D Leeville tosiaan kävi köpelösti, onneksi Jorma oli avustamassa. .-> Seuraukset eivät tosiaan ole hyvät, jos Puskat jäävät kiinni ruokien kähveltämisestä. .-o Hyvin juu sujui Leevin kasvu. .->


  
inu56 kirjoitti:
Hyvä ja pitkä osa!
Voi Leevi-parkaa, kun on jalka vääntynyt. Puskien elämä ei suju kovin hyvin.
Jatkoa vaan!

Vastaus: Pitkä juu, kuten tämä seuraavakin. .---D Olen tehnyt Taikapölyyn putkeen 3 pitkää osaa. .--o Niin, Puskilla ei hyvin mene. .-/
 

 
Aijca kirjoitti:
Olipas pitkä osa! Hain oikein ruokaa tämän lukemista varten, mutta pari metfurstin palaa ei tainnut olla tarpeeksi.
Mutta pidin paljon Puskien ankeasta arjesta. En tiedä miksi nautin siitä, kun saan seurata muiden vastoinkäymisiä. Mielestäni se vain ehkä on mielenkiintoisempaa... Mutta onnistuit kuvailemaan surkeaa elämää hyvin. Eniten sääliä keräsi minun kohdallani Eetu - ja kyllä muutkin perheen poikalapset. Ikävää, että poikalapsia ei arvosteta yhtä paljon kuin tyttöjä... Mutta toisaalta muualla (oikeassa) maailmassa pojat ovat suosiossa ja tyttövauvoja on jopa heitetty jokeen hukkumaan, kun sukupuoli syntymän jälkeen ei ole miellyttänyt. Ehkä siis puhut meidän naisten puolesta RKC:si avulla, haa!
Toivon kyllä, että Flora saisi seuraavaksi tytön, sillä perheellä menee jo niin ankarasti arki pyllylleen. Ruoka on vähissä ja nuorimmaisella on jalkavamma =( Aika hyvin olit oivaltanut tuon Leevin jalkajutun, sillä aika usein pyörätuolit tulevat simstarinoihin jonkun onnettomuuden yhteydessä. En varmaan ole kertaakaan lukenut tarinaa, jossa joku olisi jo valmiiksi vammainen ja pyörätuoli odottaisi tulevassa elämässä. Ellei sitten käy jotain ihmettä ja Leevi parantuu!
RKC:ssäsi tuo puolisoiden määräytyminen noin nuorella iällä on hauskan vanhanaikaista. Ja aika ovela jippo siinä mielessä, että sen avulla saa järkättyä aika kivoja suhdesotkuja! Ainakin Eetun ja Niilon kiista Marista voisi olla aika herkkuluettavaa! Mutta sinä oletkin aika oikeudenmukainen kirjoittaja, että varmaan et laittaisi mitään vertahyytäviä sisarusrikkoja tarinaasi. Tosin, ei sitä koskaan tiedä! Olet niin hyvä keksimään juonenkäänteitä! Kiitos taas kivasta osasta =)

Vastaus: Hienoa, että sait yhdistettyä ruokailun ja lukemisen samaan hetkeen, itsekin koitan säästää aikaa niin. .-) On tosiaan kiinnostavampaa lukea, ja miksei tehdäkin, epätäydellisiä perheitä, joilla on kaikenlaisia ongelmia. En ole tullut ajatelleeksi kuvailemaasi naisten puolustus -aatetta. .-D Sinäpä hienoja ideoita kehittelet! Minäkin olen odotellut Puskille tyttöä kauan, tavallaan kaikki menee mielenkiintoisemmaksi, kun perijää ei heti synnykään. .-D Mutta odottelen minäkin tyttöä, Puskien perheellä ei tosiaan mene parhaiten! Hienoa, että pidät Leevin jalkajuonesta. .-) Katsotaan, miten käy. Heh, tosiaan, vanhanaikaisilla avioliittomääräyksillä saa kaikenlaista sotaa henkilöiden välille. .-D Kiitos itsellesi todella pitkästä kommentista! .->
 

 
Neyla123 kirjoitti:
Voi Eetu ja Leevi parkoja. :( Mutta olen positiivinen ihminen ja muistan: Eetu pystyy nauttimaan yhteisistä hetkistä vanhempiensa kanssa enemmän koska mitä harvemmin jotain kivaa tapahtuu, sitä ainutlaatuisampaa se on. :) Ja sitten Leevi pystyy nauttimaan kaikesta omalla tavallaan ja on myös onnellinen koska hänellä on rakastavat vanhemmat. :)
Joo tosi syvällistä. :P :D Jatkoooooaaaaa! :)

Vastaus: Iloista, että pystyt näkemään asioissa positiivisuutta, piristää elämääsi kummasti. .-) Hyviä huomioita. .-D Voi, kun kommenteistanne oppii aina jotain uutta, tai huomaa uusia näkökulmia asioille. .-D Kerrohan syvällisiä huomioitasi jatkossakin. ,-)
 
  
Roskuliini kirjoitti:
Ohhoh! Löysin tämän vasta, ja luin KAIKKI osat putkeen.. Lempiperheitäni ovat luultavasti Paholaiset, Jääpuikot ja Sunit. Puskista, Kummaloista, Paljujoista ja Merithaimenista en niinkään välitä. Pilvilinnat taas ovat välillä kiinnostavia, mutta välillä eivät. Jatkoa nyt tässä sitten odottelen (:
Psst! Luen myös Iloliemiä, ja olet varmaan huomannut minut kommenttiboksissa. (;

Vastaus: Kaikki osat putkeen. .-D Siinä oli hommaa, varsinkin, kun nämä viimeisimmät osat ovat olleet melkoisen pitkiä. .-) Mukava, että olet löytänyt niin lempi- kuin tylsätkin perheet. .-) Olen huomannut sinun kommenttejasi, kiitos niistä kaikista. .--)


  
Tiara kirjoitti:
Mulla onkin tullu vähän taukoa tähän kommentointiin, mutta nyt kommaan taas :)
--
Taas tosi hyvä osa, en voi kuin vaan ihmetellä sun tahtia :D Näitä on tosi kiva lukea. Sympatiat menee Eetulle, Flora oli ehkä vähän ilkee :/ Harmi et koko sato meni, tai ainaki melkein.. Toivottavasti seuraavaks tulee perijä :)

Vastaus: Hienoa, että päädyit jälleen kommentoimaan. .-) Kiitoksia! Mukava, että joitakin ihmetyttää. .-D Eetulla tosiaan ei mene kovin hyvin. .-( Yleensä tuntuukin, että kaikki murheet tulevat samaan aikaan, aina, kun yhdestä on selvinnyt, on jo uusi edessä. Toivotaan perijää! .-)

Kertaus:
Ai pahus, tajusin juuri, että edellisen Paljulan osan kuvat eivät näy, joten en voi kopsata sieltä kuvia tähän alku kertaukseen. .-P Miksi unohdan aina ottaa kertauskuvat? .--D Jessicasta muistin, hänestä saatte kuvan, muiden ulkonäön saatte itse keksiä. .-D

 

Photobucket
Jessicaa ärsytti Eskon jatkuva vierailu Paljuloiden talossa. Esko tietenkin väitti käyvänsä kylässä puhuakseen Olhin ja Päivin tulevaisuudesta sekä ihan vain Samin parhaana ystävänä, mutta Jessica tiesi kyllä miehen tahallaan kiusaavan häntä. Jessica ei ollut oikein varma tunteistaan.
Sami leikki paljon Päivin kanssa tämän ollessa lapsi. Miehen vastuulle jäi myös kotityöt ja kasvimaa, sillä Jessica oleili omissa maailmoissaan turhan usein.
Päivi kasvoi jo isoksi lapseksi, ja osasi nyt kävellä, puhua ja käydä vessassa ilman vanhempien avustusta. Päivi oli huolissaan kasvimaasta, joka peittyi lumen alle yllättävän talven tultua.

 

 

Osaan! .--------------------->
Photobucket
Talvi jatkui ja uutta lunta satoi kaatamalla maahan. Onneksi sentään kyseessä olivat Paljuloiden viimeiset sadonkorjuut. Tappiot olivat jääneet vähäisiksi, jos tavallista huonokuntoisempia vihanneksia ei laskettu. Pieni Päivi oli ollut verraton apu vanhemmille, tyttö oli auttanut mielellään kasvimaanhoidossa. Sami saattoi olla ylpeä tyttärestään, joka nytkin hänen kanssaan poimi viimeiset mansikat.
-Kiitos, Päivi. Olet ollut aivan ihmeellinen apu. Onneksi sinäkin pääset vihdoin "lomailemaan", sinun ikäisenäsi pitää pystyä leikkimään, Sami kehui tapansa mukaan. Päivi ei vastannut, hän oli jo tottunut myönteiseen palautteeseen, eikä pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä.
Photobucket
Jessica nukkui vielä, joten Sami päätti valmistaa perheelleen aamupalan sadonkorjuun jälkeen. He eivät olleetkaan popsineet mitään aamiaiseksi ennen pihalle lähtöä. Sami päätyi nopeisiin muroihin, vatsa kurni jo suorastaan huutaen ruokaa. Hetkessä aamiainen oli jo täysin valmis, vain ruokailijat puuttuivat.
Photobucket
Päivi oli nimittäin ehtinyt mennä tervehtimään yllätysvierasta, Nikolas Paholaista, jolla oli Pahis-kissa mukanaan.
-Hauska tutustua, minä olen Päivi Paljula. Isi kokkaa, voit jäädä meille syömään! Päivi tervehti kohteliaasti.
-Nikolas. Jäisin mielelläni syömään, mutta äitini, Camilla, käski minun tulla tutustuttamaan Pahis teidän kissaanne. Pahiksen pitää hankkia pentuja jomman kumman kissanne kanssa, Nikolas selitti.
-Totta kai menet syömään! Minä hoidan mielelläni kissojen tutustumisen! Tulen hyvin toimeen eläinten kanssa, Päivi ehdotti pirtsakasti, ja mitäpä Nikolaksella olisikaan ollut ehdotusta vastaan!
Photobucket
Pahis kuitenkin viekkaana iski silmäänsä.
-Minähän en ole niin kiltti tapaus, kun tuo poika antaa ymmärtää. Olen tahallani ilkeä tuolle tytölle, muita kissoja kyllä mieluisasti tapaisin, Pahis suunnitteli naureskellen itsekseen oveluuttaan.
Photobucket
Nikolas meni ruokailemaan, kun Päivi puolestaan yritti saada Pahista tervehtimään Ollia.
-Katso, Pahis, mikä minulla on sylissäni! Olli-kisumisu, josta tulee ehkä tuleva miehesi, Päivi selitti innoissaan Pahiksen kääntäessä selkänsä. Pahis näytti kieltä ja lähti lipumaan kauemmaksi. Päivin eloisa hymy hiukan laimeni.
-Katsoisit edes! Minä en ainakaan pysty pitämään irti silmiäni Ollista, suloinen kissa kun on! Päivi selitti, mutta Pahis katsahti tyttöä halveksien. Päivi kuitenkin päätti yrittää uudelleen, kyllä Pahis vielä kiinnostuisi!
Photobucket
Päivin puuhaillessa kissojen kanssa oli Nikolas mennyt keittiöön syömään Samin yksinkertaisia kokkailuja. Nikolas oli tottunut hienostuneempiin ruokiin, joita Paholaisten palvelija valmisti, mutta pojan oli pakko myöntää, etteivät tavallistakin tavallisemmat murot olleet yhtään hassumpia. Sami oli aivan innoissaan vieraasta, oli hyvä luoda suhteita ylempiarvoisiin simeihin.
-Camilla on kyllä mahtava tyyppi, hän pitää niin hienoja bileitä aina, kutsuu jopa meidän kaltaisiamme taviksia niihin! Sami ylisti Camillaa, mikä sai Nikolaksen irvistelemään.
-Camilla ei ole sitä, mitä kaikille esittää, Nikolas vastasi hiljaa.
Photobucket
Sami ei kuullut Nikolaksen kommenttia Päivin tömistellessä huoneeseen.
-Yritin saada Pahiksen tutustumaan Olli-pentuun, mutta ei sitä kiinnostanut, Päivi kertoi kehnot tulokset.
-Se olikin arvattavissa, Pahis osaa olla todella itsepäinen. Se tottelee ainoastaan Camillaa, Nikolas kertoi.
-Jos asia kerran on niin, eikö Camillan olisi silloin kannattanut tulla paikalle? Sami mietti.
-Ei Camilla ehtinyt, Nikolas huudahti nopeasti. Kyllä poika tiesi, ettei äitiä kiinnostanut oikesti mikään tavis-simeihin liittyvä, ja siksi hän ei halunnut tulla paikalle.
Photobucket
Hetkeksi pöytään laskeutui hiljaisuus, kun jokainen lappoi lusikallisia muroja suuhunsa.
-Camilla sanoi, etten saa tulla kotiin ennen kuin Pahis on kelpuuttanut jonkin kissoistanne miehekseen, Nikolas avasi keskustelun. Sami ja Päivi tuojottivat poikaa kummastuneina, jopa oli outo tehtävä.
-Älä huoli, mä lupaan kyllä auttaa, Päivi lupasi.
Photobucket
Ruuan jälkeen lapset kiskoivat jälleen ulkovaatteet päälleen ja lähtivät etsimään Pahista, joka oli jäänyt ulos. Päivillä oli vielä yksi kortti hihassaan, jos se ei tepsisi Pahikseen, niin ei sitten mikään!
-Pahis, saat tämän herkkupalan, jos lupaat leikkiä Ollin kanssa, Päivi lahjoi kissaa. Pahis tuijotti keksiä kiinnostuneena, nälkä oli päässyt yllättämään. Pahista ei kuitenkaan kiinnostanut pentujen kanssa leikkiminen, ja ylväänä se käänsi selkänsä lapsille ja tassutteli pois.
-Ei tainnut tuokaan auttaa, Nikolas totesi Päivin laittaessa herkkukeksiä takaisin taskuunsa.
Photobucket
Photobucket
Kiertäessään talon toiselle puolelle, sattui Pahiksen silmiin Killi-kissa, jonka seura kiinnosti Pahista enemmän. Yhdessä kissat lauloivat naukulauluja ja irvistelivät raapimispuulle.
Photobucket
Toisten kissojen hauskan pito kävi kuitenkin Kolli-kisun hermoille. Toiset huusivat ja karjuivat, minkä pystyivät, eikä Kolli pystynyt nauttimaan rentouttavista iltapäiväunistaan. Murahtaen ja tassut tömähtäen Kolli mätkähti maalle päättäen mennä seuraavaksi syömään. Ehkä masu täynnä olisi helpompi torkahtaa uudelleen.
Photobucket
Eikä Killin ja Pahiksen ystävyys kauaa kestänytkään. Pahis alkoi käyttäytymään niin ylimielisesti ja itserakkaasti, että Killi oli suorastaan pakkomielteellä möräyttänyt Pahikselle suorat sanat, ja siitä vasta tappelu syntyi! Illi-kisu oli juuri kävelemässä paikan ohi, kun tappelu käynnistyi. Kisu katseli ihmeissään, kuinka äiti lensi korkealla, ja Illi päätti jäädä seuraamaan tappelua.
Photobucket
Kaikki päättyi onneksi parhain päin Pahiksen motkahtaessa maahan häviäjänä. Killi otti oikein rotevan asennon ja näytti Pahikselle kieltä. Pahis puolestaan oli erittäin häpeissään tappiostaan, yleensä hän oli voittanut kaikki hyökkäyksensä, mutta tässä vastuksessa oli jotain erityistä. Pahis kurkisti Killiin päin varovasti, minkä jälkeen kisu poistui huoneesta.
Photobucket
Sillä välin Olli tallusteli tyytyväisenä keittiössä haistellen jännittävän tuoksuista ruoka-annosta, jonka Jessica oli juuri lämmittänyt itselleen. Olli jäi tuijottamaan innoissaan pöydälle Jessican tuhahdellessa itsekseen.
-On tämäkin taas olevinaan! Minä yritän tulla syömään, raskaana ja nälkäisenä kun olen, ja tuo vaan seisoo edessä, eikä tästä millään mahdu istuutumaan ja syömään! Onneksi kohta yksi noista lähtee Paholaisille, tyhjeneepä meidänkin talomme kummasti! Ehkä sitten täällä olisi enemmän tilaa, Jessica karjui itsekseen kuin kissasta olisi oikeasti ollut jotain haittaa. Aika kummallista, ettei Jessica millään mahdu istumaan tuolille.
Photobucket
Jessican karjuessa keittiössä olivat Sami, Päivi ja Nikolas siirtyneet olohuoneeseen viettämään aikaa. Sami päätti vetää sisätiloissa jumppatuokion, kun pihalle ei enää erityisemmin viitsinyt mennä kuntoilemaan liiallisen lumen vuoksi. Lapset sen sijaan istahtivat lepuuttamaan jalkojaan sohvalle.
-Mitä mä teen? Pahis ei ole vieläkään tutustunut keneenkään kissaanne, ja äiti suuttuu minulle! Nikolas parahti.
-Ei hätää. Kyllä Pahis varmaankin ajan kanssa, Päivi yritti lohduttaa.
-Mutta äiti sanoi nimenomaan tänään! Miksen osaa olla hänelle mieliksi? Nikolas huokaisi masentuneesti. Päivi ei kuitenkaan tuntunut käsittävän tilannetta, hymyili vain tavalliseen tapaansa.
Photobucket
Hetkessä päivä pimeni, ja lapset olivat istuskelleet hiljaa suurimmaksi osaksi ajasta.
-Kuule... Päivi aloitti yllättäen. Nikolas käänsi päänsä ystänsä puoleen.
-Minulle tuli kylmä ihan yllättäen. Tuntuu kuin joku tuijottaisi minua, Päivi kertoi hiukan ääni vapisten.
-Sinä kuvittelet! Minä en tunne mitään, Nikolas selitti. Päivi huokaisi, tällä kertaa Nikolas ei ymmärtänyt häntä.
Photobucket
Hetken päästä Camilla Paholainen asteli sisälle ovet paukkuen. Päivi säikähti yllättävää sisääntuloa. Camillan tulo oli jotenkin jäätävä ja pelottava.
-No niin Nikolas, sinun olisi pitänyt olla jo kotona. Täytyykö sinut tulla aina hakemaan jostakin? Camilla tiuskaisi yrittäen peitellä vihaansa. Nikolas ei saanut sanotuksi mitään.
-Pahis saapui kotiin ennen sinua. Toivottavasti olet sitten tutustuttanut kissoja, vaikka en ihmettelisi, jos et olisi sitäkään saanut aikaan, Camilla jatkoi.
-Et nimittäin saa koskaan mitään aikaan! nainen mietiskeli ajatuksissaan. Hetken päästä Nikolas lähti seuraamaan äitiään mitään sanomatta eteiseen, ja yhdessä he lähtivät kävelemään kohti kotia.
Photobucket
Jessica ei ollut kiinnittänyt Camillaan mitään huomiota. Hän oli kävellyt vessaan iltatoimille. Koko päivä oli tuntunut jotenkin tyhjänpäiväiseltä ja turhalta. Kotona ei tuntunut tapahtuvan mitään, ja Jessicaa ärsytti elämänsä. Häneltä puuttui jotain - suuri rakkaus. Olihan hänellä Sami, mutta Jessica ei pystynyt huijaamaan itseään enää yhtään, vaikka olikin yrittänyt siten elää jo muutaman vuoden. Hän kaipasi Eskoa, joka oli niin erilainen kuin Sami. Kun heillä oli ollut salasuhde, oli elämä tuntunut jännittävältä ja ihanalta, harmi, kun sitä ei silloin osannut arvostaa.
Photobucket
Jessica köpötteli hitain askelin makuuhuoneeseen nukkumaan Samin viereen. Ei hän olisi halunnut siinä nukkua, vaan Eskon kainalossa. Miksi elämän täytyi olla niin vaikeaa? Aina eteen ilmestyy vain uusia ongelmia juuri silloin, kun edellinen on voitettu ja jätetty taakse. Jessica vilkaisi vieressään kuorsaavaa Samia, miksei Jessica vain osannut olla onnellinen aviomiehensä kanssa? Silloin kaikki olisi paljon helpompaa.
Photobucket
Jessica ehti nukkua muutaman tunnin, kunnes yllättävä mahakipu herätti hänet. Hädissään Jessica nousi jaloilleen vatsaansa pidellen, selviä supistuksia. Nainen kauhistui, eihän lapsen vielä pitäisi syntyä, se oli liian pieni syntymään nyt! Tuntiessaan jälleen uuden supistuksen, Jessica valmistautui ensimmäisen ponnistukseen. Samassa kipu olikin poissa, ja hiljaisessa huoneessa kuului Samin kuorsauksen lisäksi murinaa, jonka Jessica tajusi tulevan hänen omasta vatsastaan.
-Hyi sinua, et saisi säikytellä äitiäsi noin, Jessica torui masussa oleilevaa vauvaa, mutta pian häntä alkoi itseäänkin huvittaa koko tilanne. Ehkä äskeiset kivut eivät edes olleet supistuksia, vaan tavallista näläntunnetta.
Photobucket
Jessica löysi jääkaapista paljon kasviksia, ja hän päätti valmistaa itselleen salaatin. Paljuloilla ei ollut ilmentynyt mitään ongelmia ruuanriittävyyden kanssa, toisin kuin muilla perheillä. Naikkonen piristyi pienestä yöpalastaan niin paljon, että ryhtyi siivoamaan taloa. Kun Jessica oli hinkkaamassa ruokakulhosta jotakin kuolatahraa irti, saapui Sami keittiöön.
-Täällä sinä vaan keskellä yötä puuhailet, mikset nuku kanssani? Tämä taitaakin selittää ne sinun päiväväsymyksesi, kun kaiken yötä kukut valveilla, Sami puhui vakavana.
-Minulle tuli vähän nälkä, tiedäthän sinä, että maha-asukkini tarvitsee ruokaa, se ei katso kelloa, Jessica selitteli.
Photobucket
Sami oli kuitenkin ärjyllä mielellä ja lähti keittiöstä pois. Hän nosti lattialta kisujen lelun, ja alkoi heilutella sitä Kollin yläpuolella.
-Aivan kuin Jessica välttelisi minua, eikä halua nukkua vieressäni. Siksi hän valvoo yöt ja nukkuu päivät. Mitä olen tehnyt väärin? Sami mietti murheissaan, mutta Kollia leikittäessä hänen oli pakko vetää kasvoilleen hymy, kissat osasivat todella piristää! Jossain kohtaa Päivikin ilmestyi huoneestaan, ja isä ja tyttö päättivät yhdessä mennä kokkaamaan aamiaista.
Photobucket
Kissat seurasivat tietenkin perässä, eikä aamiaisen teosta meinannut tulla mitään, kun nuo suloiset eläimet veivät kummankin huomion. Päivikin tykkäsi leikkiä kissojen kanssa, joten Jessica jäi talon ainoaksi simiksi, joka niitä ei suuremmin fanittanut.
-Äh, kyllä minun nyt on sitä ruokaa tehtävä, Sami mutisi, vaikka olisi tietysti ollut kiva jäädä silittelemään pientä Olli-pentua vaikka koko päiväksi.
Photobucket
Sami hoiti ruuanlaiton, ja sillä välin Päivi täytti kissojen ruokakulhon. Kisuilla olikin kova nälkä, sillä Jessica ei ollut täyttänyt kulhoa uudelleen puhdistettuaan sen.
-No niin Päivi, tulehan syömään. Keksin uuden sekoituksen, lisäsin muroihin tomaatin palasia, Sami intoili saavutuksiaan.
Photobucket
Päiviä kummastutti ensin isänsä uusi muromaku, mutta pakko oli myöntää, ettei se ollut yhtään hassumman makuista! Keskustelu pyöri Paljuloillakin oudon ilmastonmuutoksen ympärillä.
-Pääsetköhän sinä tänäänkään kouluun, kun siellä on tuommoiset kinokset lunta, Samia huoletti. Päivi oli joutunut/saanut olla pari päivää koulusta pois, sillä koulubussi ei päässyt liian lumen vuoksi tulemaan Paljuloiden pihalle.
-Ei se minua haittaa, vaikken pääsisi. On kivaa leikkiä kissojen kanssa kotona! Ja sitä paitsi sovin Sunin Antin ja Aleksanterin kanssa, että he tulisivat meille tänään, jos saadaan päivä vapaaksi, Päivi kertoi innoissaan suunnitelmistaan vapaapäivälle.
Photobucket
Kun useimpien simien taikapöly kasvaessa on huonontunut talvella, on simkissojen taikapöly suorastaan parantunut! Kissat eivät nimittäin usein kasva taikapölyn avulla, tällä kertaa kuitenkin Illi ja Olli saivat kokea sen ilon. Tässä kasvanut Olli.
Photobucket
Ja tässä Illi. Suloisiksi kissoiksi kasvoivat! <3
Photobucket
Kävikin niin onnellisesti, että liiallisen lumen tulon vuoksi koulubussi ei päässyt kulkemaan, ja oppilaat saivat vapaapäivän koulusta, mikä tarkoitti sitä, että Sunin pojat: Antti ja Aleksanteri, pääsivät Paljuloille kyläilemään. Sunit tulivat mielellään käymään, vaikka he olivatkin eri säätyluokkia, se ei hyvin alkanutta ystävyyttä pilaisi.
-Mä ajattelin, että voitaisiin leikkiä kotia. Minä voisin olla äiti, joka kokkaa teille ruokaa kivalla leikkihellallani. Te voitte olla lapsia, Päivi selitti.
-Öö, mutta missä meidän palvelija? Eihän äitien tarvitse kokata, Antti ihmetteli. Aleksanteri puolestaan huokaisi, kunpa heidänkin äitinsä olisi vain terve.
Photobucket
Lapset eivät kuitenkaan ymmärtäneet toistensa näkökulmia, joten Päivi meni päättäväisenä uunin luokse kokkaamaan poikien jäädessä töllöttämään ihmeissään taakse.
-Mitä me sitten tehdään? Antti kysyi tylsistyneesti huokaisten.
-Lasten juttuja, leikkikää vaikka nukkekodillani, Päivi selitti.
Antti vilkaisi vieressään kököttävää pinkkiä leikkirakennusta ylimielisesti irveillen, ihan kuin hän muka alentuisi leikkimään sillä. Aleksanterilla taas oli jotkut pahat jutut mielessä ilmeestä päätellen.
Photobucket
Pojat päättivät ajan kuluksi ruveta tanssimaan.
-Isi opetti tän tanssin mulle. Antti, olet liian hidas! Sun pitää nostaa jalka aikaisemmin ilmaan, Aleksanteri opasti.
-En vaan ymmärtänyt tämän tanssin ideaa, sä olet huono opettaja! Antti karjaisi.
-Lapset, lapset, älkää riehuko! Kohta äiti saa herkut valmiiksi, ja pääsette syömään, Päivi kiljaisi aikuismaisesti hellansa luota. Aleksanteri astui Antin korvanjuurelle ja kuiskasi:
-Tiedätkö, mä en ymmärrä tämän leikin ideaa.
-En mäkään, Antti kuiskasi takaisin, ja pojat jäivät ihmettelemään "tyhmyyttään".
Photobucket
Hetken päästä Päivi kääntyi surullisesti ja pettyneesti huokaisten ystäviensä luokse. Hän oli onnistunut käristämään tekemänsä pikkukakun täysin.
-En mä olekaan hyvä kokki. Katsokaa nyt tätäkin! Musta tulee maailman kehnoin äiti, Päivi kertoi silmät kiinni kakussa.
Antti ja Aleksanteri tuijottivat toisiaan silmiin pohtien, kuinka saisivat Päivin piristyneemmäksi.
-Et sä ole huono. Ei äidit kokkaustaitoa tarvitse, Aleksanteri selitti.
-Olet just hyvä tuollaisena, Antti vielä lisäsi. Kommentit saivat Päivin taas hymyilemään, hänellä oli upeita kavereita!
Photobucket
Päivi kattoi kakkuset pöytään taas uudella tarmolla. Aurinkoisten Sun-poikien sanat olivat lämmittäneet hänen sydäntään, Sunit olivatkin niin hyväntahtoisia! He varmasti suostuisivat syömään hiukan kärähtäneetkin kakkuset, pitäväthän he kovastikin paistetuista ruoista. Päivi katsahti vielä kerran kokkauksiinsa, näyttivätpä nekin paremmilta Antin ja Aleksanterin kehujen jälkeen!
-No niin lapsukaiseni, pöytä on katettu. Ruoka-aika! Päivi huudahti Suneille.
Photobucket
Aleksanteri ja Antti vilkaisivat pöydällä kököttäviä aivan mustiksi palaneita kakkaroita epäilevästi. Kun Päivi katsoi muualle, työnsi Aleksanteri kielensä ulos ja kuristi käsillään kaulaa, minkä jälkeen hän osoitti kärähtänyttä pikkukakkua. Antti oli samaa mieltä, noita ei kyllä saisi mitenkään alas. Ennen kuin Päivi ehti tajutakaan, oli Antti kaapannut tämän halaukseen ja selitti, että heidän olisi nyt mentävä jo kotiin. Päivi ihmetteli poikien yllättävää kiirettä, mutta ei osannut (onneksi) yhdistää sitä pöydällä nököttäviin kakkusiinsa.
Photobucket
Sillä välin Jessica ja Sami oleskelivat keittiössä kotiaskareissa. Jessicalla oli hamppareiden valmistus meneillään, ja Sami koitti putsailla paikkoja. Oven läpi kuului lasten jalkojen töminää, mistä kumpikin tiesi, että Päivi kavereineen siirtyi muualle leikkimään. Samia ärsytti vieläkin aamuinen keskustelu Jessican kanssa, ja kun Päivi nyt tuli mieleen, päätti Sami ottaa aiheeksi asian, jonka oli pistänyt merkille.
-Vietät aika vähän aikaa Päivin kanssa, Sami tokaisi.
Photobucket
-Kuinka niin? Jessica hämmästyi miehensä väitettä. Naikkonen nappasi yhden valmiista hampurilaisista lautaselle ja kiiruhti pöydän ääreen syömään, hänellä oli jälleen kiljuva nälkä.
-Minä ja Päivi teemme paljon juttuja yhdessä, mutta sinä et tee muuta kuin nuku tai syö, Sami kertoi näkemyksensä.
-Ettäs kehtaat, tiedät varsin hyvin, että se johtuu raskaudesta, en minä tahallani sitä tee! Jessica parahti, vaikka pakko hänen oli myöntää Samin oleva jollain tapaa oikeassa. Päivin saapuessa ovelle vanhemmat hiljentyivät.
-Poikien piti lähteä kotiin, joten tuutteko syömään tekemäni kakkuset, kun heillä ei ollut aikaa, Päivi pyysi.
Photobucket
Jessicaa ei olisi yhtään huvittanut, Samin syytökset olivat satuttaneet häntä. Nainen kuitenkin tajusi, että jos hän jättäisi tulematta, Sami olisi ollut oikeassa väitteessään. Loppujen lopuksi Sami ja Jessica maistelivat mustia leivonnaisia Päivin katsellessa tyytyväisenä sängyltä. Samilla oli selvästi vaikeuksia oman palansa kanssa, mutta nälkäisen Jessican sisään meni mitä tahansa.
Photobucket
-Oikein maukas kakkunen, Jessica kehui syötyään omansa. Sami parka ei meinannut saada nieltyä pieninäkään palasina kärähtänyttä leivosta.
-Mä taidan paistaa itsellenikin oman, Päivi innostui äitinsä kehuista.
-Ei sinun tarvitse, voin antaa puolet omastani sinul... Sami sanoi, mutta vaikeni Jessican potkaistua tätä jalallaan pöydän alla. Jessica yritti peittää hihityksensä, kun Sami yritti kätkeä leivoksen huoneessa olevan kukan taakse Päivin hääräillessä hellansa luona. Sami tulisi joskus myöhemmin hakemaan kakun huoneesta, mutta nyt ei voisi, Päivi saattaisi huomata.
Photobucket
Kakkujen syömisen jälkeen Päivi päätti mennä leikkimään pihalle. Sami ja Jessica olivat pukemassa Päivin päälle ties minkä laista lämmikettä, kunnes tyttö oli tokaissut pärjäävänsä hyvin, ja samassa tämä oli jo pihallekin ehtinyt. Sami ja Jessica jäivät seisoskelemaan paikoilleen hölmistyneenä, kunnes Jessica kääntyi miehensä puoleen.
-Mistä niissä syytöksissä oikein oli kyse? Raskaana olen vain niin väsynyt, enkä ole ehkä parhainta seuraa pienelle lapselle. Yritän kuitenkin parhaani huomioida häntäkin, mutta jankutuksesi ei auta yhtään asiaa, Jessica murahti.
-Anteeksi. Oletko varma, että Päivikin ymmärtää asian noin? En olisi kuitenkaan saanut valittaa sinulle. Olet hyvä vaimo, ja tiedän sinun yrittävän parhaasi, Sami kehui Jessican vaivaantumiseen asti. Hänkö muka hyvä vaimo? Haikaili toisten miesten perään. Suutaan Jessica ei kuitenkaan saanut avatuksi, ja Samin ehdotuksesta pari pelasi muutaman erän taputusleikkiä.
Photobucket
Illalla Camilla Paholainen saapui vierailulle. Hän ei aikoisi laittaa Nikolasta enää yhteenkään tärkeään tehtävään, pojan kuului selvästikin opiskella vielä kotona, hän oli liian nuori suorittamaan mitään pahoja tehtäviä. Camillan ajatukset kuitenkin keskeytyivät Samin tullessa tervehtimään häntä.
-Hei, arvoisa Camilla, olemme tulleet päätökseen, että annamme teille Olli-kissan Pahiksen pentukumppaniksi, Sami selitti Camillan nyökkäillessä kiinnostuneesti.
-Saisinko nähdä kissan nyt heti? Camilla kysyi, hän halusi päästä tylsästä tilanteesta mahdollisimman pian eroon.
Photobucket
Sami johdatti Camillan sisälle kissojen käytävään, jossa Camilla seurasi hetken kissojen temmellystä. Lopulta nainen kääntyi Samin suuntaan melkoinen rahasumma käsissään. Samin suu loksahti auki sijoiltaan.
-Olkaa hyvät, tässä teille pieni palkkio. Olettehan kasvattaneet Ollista juuri sopivan uroskissan minun Pahikselleni, Camilla selitti.
-Mutta emmehän me sentään näin paljoa voi ottaa. Olisi vähempikin määrä riittänyt, Sami totesi.
-Ottakaa. Mitäpä minä rahalla tekisin? Saattepa tekin ostettua uusia vaatteita tai muuta kivaa. Tiedän, että haluatte rahat. Ottakaa vaan, jotta tästäkin tilanteesta joskus päästään, Camilla puuskahti hiukan kyllästyneenä. Lopulta Sami nappasi rahanipun käsiinsä ja silmäili sitä ankarasti.
Photobucket
Camilla nappasi Ollin syliinsä katsoen sen keltaisiin ja viekkaisiin silmiin. Kissa tunsi Camillan sylissä uudenlaista viileyden tunnetta, mutta jokin outo voima sai sen kiintymään uuteen omistajaansa.
-Tiesinhän minä sinun olevan kunnollinen kissa. Mennään nopeasti uuteen kotiimme ja unohdetaan yhdessä nämä typerät simit, Camilla kuiskasi kissan korvaan tämän alkaessa kehrätä. Paluuta ei olisi, Olli palvelisi tästä lähtien vain ja ainoastaan Camillaa ja tämän tahtoa.
Photobucket
Sinä yönä Jessica oli nukkunut normaalia levottomammin. Aluksi uni oli tullut, kuten normaalistikin, mutta jossain vaiheessa Jessica oli vain herännyt, eikä nukahtanut enää uudelleen. Samassa lapsivesi jo valahtikin patjalle ja supistukset alkoivat. Jessica kiskoi itsensä ylös, ja hän yritti herättää Samiakin, mutta tämä vain nukkui tyytyväisenä. Jessicaa suututti, missä Sami oli silloin, kun Jessica miestä eniten tarvitsi?
Photobucket
Jessica ei saanut Samia millään heräämään, mies käänsi vain kylkeä ja mutisi jotain epämääräistä. Ilman apua synnyttäminen ei ollut Jessicalle uutta, hän oli Päivinkin saanut synnyttää yksinään. Aamuyöllä Jessica piteli pientä tyttövauvaa sylkyssään, ja Samikin oli alkanut viimein heräilemään.
-Onpas vaalea ihonväri! Jessica päivitteli vertaillessaan Samin ja vauvan ihoja, joissa oli selvästi havaittavissa sävyero.
-Sukuni on vaalea, Sami totesi nähtyään vauvan.
Photobucket
Pikkuinen valkonahka sai nimekseen Pilvi, sillä hän oli melkein saman värinen kuin taivaan valkeat pilvet. Lisäksi nimi rimmasi Päivin kanssa hyvin.
Photobucket
Kun Pilvi oli kylvetetty ja ruokittu sai Jessica viimein levähtää, ja hän päätti mennä viilenemään ulos, synnytys oli ollut rankka. Aurinko oli jo noussut, ja pihalla oli valoisaa. Mitään ajattelematta Jessica heittäityi lumikasaan ja tekemään lumienkeliä, vaikka se varmasti olikin aika outoa aikuiselta. Postipoika oli tuonut jo aamulehden postilaatikkoon, joten kukaan ei voisi yllättää häntä lapsellisissa lumileikeissä.
Photobucket
Lopulta Jessica nousi iloisella mielellä ylös maasta, mutta hänen hymynsä hyytyi heti, kun hän tajusi Eskon seisovan vähänmatkan päässä. Jessica kääntyi nopeasti ympäri peittääkseen häpeän punaiset poskensa, mitähän Eskokin ajattelisi Jessican leikeistä!? Miksi mies edes seikkaili heidän tontillaan tähän aikaan, kello ei ollut kuin vähän yli seitsemän aamulla!
Photobucket
Jessica tajusi, että hänen olisi urheasti kohdattava Esko, ei olisi kovin järkevää vain häipyä sisälle. Hän putsasi lumet myssystään ja käveli sitten Eskon luokse.
-Huomenta kaunokainen, minäkin pidän aamukävelyistä pihalla, Esko kertoi.
-Tämä ei kyllä kuulu tapoihini, Jessica sanoi ehkä hiukan ärjyllä äänellä, kaksikon välille laskeutui nimittäin inhottava hiljainen hetki. Taivaalta alkoi tipahdella jättimäisiä lumihiutaleita, ja Jessica tajusi, että hänen piponsa lumeentuisi kohta uudestaan.
Photobucket
Jessica hätkähti pois ajatuksistaan tuntiessaan kosketuksen olkapäällään. Hän oli automaattisesti ottamassa askelta taaksepäin päästäkseen irti miehen otteesta, mutta Esko piti lujasti kiinni.
-Jessica, kuuntele. Välitän sinusta aidosti, ja huomaan kyllä tunteesi minua kohtaan. Minä olisin valmis seikkailuun, tuletko mukaan? Esko kysyi pilke silmäkulmassaan. Tajuamattaan Jessica kiersi kätensä miehen ympärille, eikä kummallekaan jäänyt epäselväksi Jessican vastaus miehen esittämään kysymykseen.
Photobucket
Jessica mietti, mitä oli onnistunut taas tekemään ollessaan keskellä pihaa kaikkien nähtävänä Eskon syleilyssä. Siinä hetkessä Jessica ei kuitenkaan halunnut tai edes osannut ajatella järkevästi. Esko sai hänet aivan mahdottoman huikealle tuulelle, ja Jessica tunsi itsensä pitkästä aikaa täysin eläväiseksi ja arvostetuksi.
-Tiesin, että tulisit vielä luokseni, Esko kuiskasi kiihkeiden toimien lomasta.
Photobucket
Sillä välin sisällä oltiin täysin tietämättömiä äskeisestä kohtauksesta pihalla. Kylään saapunut Meri Merithaimen katseli vain viime yönä syntynyttä Pilvi-vauvaa lumoutuneena.
-Oletpa sinä suloinen, niin pieni ja viaton, Meri totesi. Samassa hänen päänsä sisällä alkoi kuohua muistojen myrskyiset aallokot, ja nainen oli hukkua ajatuksiinsa.
-Kyllä Jessica ja Sami ovatkin niin ihailtava pari. Varmasti pystyvät puhumaan kaikesta toisilleen, Meri sanoi raskaasti huokaisten. Meri tunsi itsensä jälleen heikoksi ja pahaksi yksilöksi. Miksei menneisyys jättänyt häntä rauhaan edes ystäviensä kodeissa?
Photobucket
Sami oli olohuoneessa, ja hän näki Merin lähtevän huoneesta harmistuneena. Sami ei viitsinyt kysellä mitään, mutta mies kuitenkin suuntasi Pilvin luokse katsomaan, oliko tällä kaikki vielä hyvin. Sami katsahti kehtoon, jossa suloinen vauva heilutteli pikkuisia käsiään suloisena. Sami nosti tytön syliinsä ja halasi. Hetkellisen hellintäkohtauksen päätteeksi Sami laski Pilven takaisin kehtoonsa jatkamaan uniaan.
Photobucket
Myös kissat päättivät tulla tapaamaan Samia yrittäen kertoa, että niillä oli nälkä. Sinä aamuna kissat olivat olleet erityisen nälkäisiä, ja ne olivat popsineet kolmisteen koko kulhon nopeasti tyhjäksi. Sami ei aluksi ymmärtänyt, mitä kissat yrittivät viestiä hänelle. Kissat eivät kuitenkaan lopettaneet ennen kuin Sami oli tarjonnut niille muutaman herkkupalan. Samalla Sami onnistuikin jäämään "vangiksi" kissojen luokse näiden tullessa kiehnäämään ja pyytämään hellyyden osoituksia, eikä Sami osannut vastata kissoille: "Ei.".
Photobucket
Myös Jessica hiippaili sisälle taloon hyvästeltyään Eskon. Katsellessa hänen ja Samin yhteistä kotia alkoi omatuntokin kiusata. Jessican sisäinen ääni haukkui häntä idiootiksi ja typeräksi, näinkö helpolla hän oli luovuttanut? Ottanut tuosta vaan vieraan miehen, eikä edes yrittänyt korjata suhdettaan vanhan kanssa. Jessica meni hakemaan lohtua Pilvi-vauvalta. Äiti syleili lastaan kuiskaten tämän korvaan:
-Toivottavasti sinusta tulee äitiäsi viisaampi.
Photobucket
Päivin palattua koulusta tuli taloon enemmän elämää. Päiviä ärsytti kouluun meno, mieluummin hän olisi halunnut olla kotona kaiket päivät, leikkiä kissojen kanssa ja hoitaa jotain pieniä kotiaskareita. Tyttö viskasi läksyvihkonsa lattialle ja tarttui puhelimeen soitellakseen ystävilleen. Läksyjä olisi ihan turhaa tehdä heti, ehkä koulubussi ei taas kerran pääsisikään heidän pihaansa asti.
Photobucket
-Oliko sinun pakko suostua Samin pyyntöön! Jessica ärähti Eskon käydessä istumaan pöytään katetun ruoka-annoksen eteen.
-Sami olisi ihmetellyt, jos en olisi suostunut hänen kutsuunsa, Esko puolustautui.
Esko oli jälleen tullut tapaamaan Jessicaa, ja pari oli piileskellyt takapihalla. Sami oli sattunut näkemään heidät, onneksi sillä hetkellä he eivät olleet tehneet mitään kiellettyä, mutta Jessicalle tuli kurja mieli, tämä salasuhde olisi niin väärin Samia kohtaan! Kaiken kukkuraksi Sami pyysi Eskoa jäämään syömään, ja Esko oli lupautunut, eikä Jessica ehtinyt tehdä mitään asialle. Hän ei missään nimessä olisi halunnut Eskoa kylään.
Photobucket
Jessica ei halunnut syödä samassa pöydässä Eskon ja Samin kanssa, siitä ei tulisi mitään. Niinpä hän ilmoitti, ettei ollut nälkäinen, vaikka vatsa murisikin ruuan puutteesta. Sami tietysti kummasteli Jessican käytöstä ja pahoitteli Eskollekin sitä, kun Jessica ei ollut paikalla.
-Ei se minua häiritse ollenkaan, Esko vastasi, ja miehet jäivät keskustelemaan naisten oudosta käytöksestä. Hetken päästä Päivikin saapui keittiöön ja haki itselleen lautasellisen salaattia.
Photobucket
-Onpas tuosta Päivistä kasvanutkin jo iso tyttö, milläs luokalla sinä olet? Esko vaihtoi puheenaiheen.
-Mä olen kakkosella, ja me opetellaan kertotauluja ja kaunokirjoitusta. Matikka on ok, mutta mä inhoan niitä koukerokirjaimia, Päivi selitti kieltä näyttäen, mikä sai Eskon nauramaan. Olisivatpa hänen ja Ehlankin lapset tuollaisia normaaleja, eikä iholtaan oudon värisiä sönköttäjiä.
-Minkäs ikäinen se teidän Olhi on? Sami tiedusteli yllättäen, aivan kuin hän olisi lukenut Eskon ajatuksia.
-Olhi täyttää pian vuosia, ja pääsee koulunkin sitten aloittamaan, Esko selitti ja esitti olevansa ylpeä pojastaan, vaikka oikeasti häntä ällötti.
Photobucket
Siinä samalla miehet päättivät vähän vihjailla Päiville, että tämä voisi kaveerata Olhin kanssa sitten koulussa, olihan lasten välille suunniteltu avioliittoa tulevaisuudessa. Asiasta ei kuitenkaan oltu puhuttu vielä mitään Päiville, mutta matikkanerona tämä osasi yhtälön 1+1=2.
-Tuleeko Olhista mun puoliso sit aikuisena? Päivi kysyi, mihin miehet vastasivat pienellä nyökkäyksellä.
-Älkää näyttäkö noin hämmentyneiltä, kyllä mä nämä jutut tiedän, sillä monet meidän koulussa puhuu noista asioista, Päivi selitti.
Photobucket
Sami vilkaisi Eskoa sivusilmällä ihmetellen nykylapsien puheenaiheita, ei vaan Samin nuoruusaikoina kukaan ystävistä puhunut tulevista vaimoistaan.
-Kyllähän se asia niin on. Olhi muuttaa tänne aikuisena, ja te menette naimisiin, Sami selitti Päiville, joka kuunteli tarkkaavaisena.
-Koska mä näen sen Olhin? Päivi kysyi heti.
-Niin, kävisikö, Esko, että tulisimme teille joku päivä vierailemaan? Voisivat lapset tutustua, Sami kysäisi. Esko sai pidettyä ilmeensä juuri ja juuri peruslukemilla, hän ei missään nimessä tahtoisi Paljuloita vieraikseen! Ensinnäkin, heidän talonsa oli kuin likainen sikolätti, ja Ehla osasi olla outo.
-Mutta mitä suotta minä teidät meille pyytäisin? Tännehän Olhi muuttaa, suotta teidän on meillä ravata, kun voisimme tutustuttaa teillä Olhia Päiville ja tulevaan kotiinsa, Esko huomautti.
-Tosiaan, enpä tullut ajatelleeksi, Sami naurahti Eskon huokaistessa helpotuksesta.
Photobucket
Jessica puolestaan oli paennut paikalta Päivin huoneen pöydän äärelle. Onneksi hän oli saanut napattua itselleen vaivihkaa edes yhden lautasellisen syötävää. Jessica ei vain pystynyt olemaan Eskon ja Samin kanssa samassa paikassa kotonaan, sehän olisi suorastaan vaarallista ja riskialtista! Jessica kääntyi harmistuneena katsomaan takanaan koristavaa kukkasta. Samikin oli ehtinyt käydä siivoamassa piilottamansa pikkukakkusen, Jessica olisi voinut pistellä sen suuhunsa tässä samalla nälkäänsä vähentämään!
Photobucket
Jessican saapuessa takaisin keittiöön oli Samikin jo lähtenyt jonnekin tekemään omiaan. Esko istui vielä paikallaan pöydän äärellä, ja Päivi siivosi lautasia. Jessica suuntasi hanalle tiskaamaan lautastaan vilkaisematta erityisemmin Eskoon päin.
-Mä voin pestä sunkin lautasesi, Esko. Sä oot tosi hauska, ja kivaa, kun pääsen Olhin kanssa naimisiin! Päivi säkenöi iloisesti.
-Mikäs siinä. Olet sinäkin kyllä avulias tyttö, äitiisi tullut, Esko kehui iskien samalla silmäänsä. Jessica kääntyi katsomaan Eskoa, vaikkei hänen ollut pitänytkään, samalla hän pudisteli päätään rajuin ottein.
Photobucket
Päivi lupasi tiskata loput astiat, joten Jessica pääsi jututtamaan hiukan salarakastaan.
-Ettäs kehtaat! Ensin suostut meille lounaalle kuin siinä ei olisi mitään ongelmaa. Sitten alat vielä kaveeraamaan lapseni kanssa! Sami ja Päivi tajuavat kohta koko jutun! Jessica raivosi savut päästä tupruttaen.
-Hei, ennemminkin Päivi tajuaa jotain tästä riidasta, johon hänen tietämystensä mukaan ei ole mitään aihetta. Ota rennosti, ei kukaan tajua mitään. Kyllä Samikin ihmettelisi, jos en yllättäen haluaisikaan nähdä häntä, ja Päivikin suorastaan palvoo maata jalkojeni alla, Esko huomautti hymyillen. Jessica jäi hiljaiseksi, hänen oli pakko myöntää Eskon olevan oikeassa. Myös Päivi käveli huoneesta leikkeihinsä, kukaan ei tosiaan tajunnut mitään.
Photobucket
Samassa Esko kaappasi Jessican rajuun ja pitkään haliin, ja Jessican oli vaikea olla kirkaisematta.
-Hullu! Jokuhan saattaa tulla! Jessica kivahti hykerrellen kuitenkin onnellisena Eskon syleilyssä.
-Ole huoleti. Kukaan, lukuunottamatta tuota kissaanne, ei huomannut meitä. Kaikki on hyvin. Kyllä minä osaan salaisuuksia pitää yllä! Esko lupaili, eikä Jessica voinut muuta kuin uskoa. Oli Esko kyllä ihmeellinen, jännityksellinen ja täydellinen mies!
Photobucket
Hetken päästä Esko erkani Jessicasta yllättäen, eikä Jessica ehtinyt kysyä edes, miksi ihmeessä, kun Esko jo karjaisi:
-Olet aivan mahdottoman hyvä taputusleikissä!
Jessica katsoi ympärilleen huomaten samalla, että Samikin saapui huoneeseen.
-Ai te kaksi täällä pelaattekin. Ihmettelin, mitä ääniä täältä keittiöstä kuului! Ja minä olen opettanut Jessicaa pelaamaan taputusleikkiä. Kyllä sekin on niin mukava peli! Sami naureskeli.
-Niinhän se on, Eskokin totesi Jessican naureskellessa. Ei hänellä ollut mitään hätää jäädä kiinni, Esko turvasi senkin!
Photobucket
Hetken päästä Esko hyvästeli ystävänsä, hänen oli lähdettävä kotiin katsomaan, miten pojilla ja Ehlalla sujui. Jessica alkoi hyräilemään onnellisia sävelmiä, ja nainen putsasi lemmikkienkin ruokakulhon tunteellisesti, vaikkei Jessica melkein koskaan pitänyt huolta kissojen tarpeista.
-Ohhoh, mistäs nyt tuulee? Sami kysyi.
-Minulla on vain niin ihana mies! Jessica vastasi lumoutuneena saaden samalla Saminkin punastumaan. Sami ei kuitenkaan tiennyt, ettei Jessica tarkoittanut häntä.
-Mennäänkö nukkumaan yhdessä, ja voisimmehan me vähän muutakin tehdä, Sami totesi iskien silmäänsä.
-Tuota, siivousvimma päällä. Mene sinä vain edeltä, Jessica komensi. Sami hiukan ihmetteli, mutta totteli.
Photobucket
Ei Jessicalla kyllä oikeasti mitään siivousvimmaa ollut. Jessica huokaisi, hän ei millään jaksaisi mennä nukkumaan Samin viereen, kuin mitään ongelmaa ei olisikaan. Niinpä Jessica päätti jäädä yöksi olohuoneen sohvalle makoilemaan. Jessica huokaisi. Eskon seurassa salasuhde tuntui niin oikealta ja hyvältä, mutta Eskon ollessa poissa Jessica vihasi itseään. Joskus hän vain toivoi Samin katoavan jonnekin, että Jessica voisi olla Eskon kanssa rauhassa ja pelkäämättä. Uni ei meinannut tulla, mutta pyörittyään muutaman tunnin Jessica torkahti sohvan kovuudesta huolimatta.
Photobucket
Jessica heräsi varhain aamulla selväkipuihin, jotka olivat tulleet sohvalla nukkumisesta. Masu kurni ruokaa, eilinen ateria oli jäänyt turhan pieneksi. Niin Jessica päätti mennä heti herättyään jääkaapille. Samassa Sami asteli huoneeseen.
-Voi minun ahkeraa vaimoani! Siivosit varmaan koko talon, kun minä ennätin jo nukahtaa. Sitten olet herännyt varhain tekemään minulle aamupalaa, oletpa herttainen, Sami lässytti Jessican mennessä vaikeaksi.
-Ajattelin kyllä kokata vain itselleni, Jessica sanoi hiljaa.
-Mutta ainahan sinä olet muillekin kokannut samalla, Sami ihmetteli.
-Äh, tänään en tajunnut, Jessica totesi.
Photobucket
Sami ihmetteli vaimonsa käyttäytymistä, joten hän päätti mennä haukkaamaan raikasta talvi-ilmaa, kunnes pihalle asteli eräs erittäin tuttu henkilö.
-Eemeli! Mukava nähdä sinuakin, pitkästä aikaa! Oletpa kasvanut, Sami naurahti juossen lapsensa halittavaksi.
-Ööh, en minä tästä ole mihinkään kasvanut. Sinä alat olla vain niin vanha, minkä vuoksi olet lyhentynyt, Eemeli naurahti.
-Älähän nyt! Olen mies parhaassa iässä, minulla on ihana vaimo ja kuopuskin syntyi muutama päivä sitten, Sami lesosi.
-Oi, teilläpä menee sitten hyvin. Voisin käydä vilkaisemassa vauvaanne. Minä ja Flora yritämme vielä tyttöä, Eemeli selitti.
-Jo on harmillista, kun teille ei tyttöä meinaa syntyä ollenkaan! Meille syntyi jo kaksi peräkkän. Mutta pitemmittä puheitta, sisälle! Sami huudahti.
Photobucket
Kuten aina, Eemeli oli heti vauvan kimpussa, ja halusi aivan välttämättä ruokkia pikkuisen.
-Hassua, tämä vauva on tällainen valkonahka, edellinen taas oli todella tumma, Eemeli naureskeli.
-Mitäs hassua siinä on, näethän, että meillä vanhemmilla on samat geenit, tumma- ja vaaleaiho, Jessica huomautti.
-Meinasimme kyllä joutu pahaan pulaan, perheeni ei aluksi hyväksynyt, että olisin mennyt Jessican kanssa naimisiin, sillä meidän sukumme oli aina ollut vaalea. Onneksi taistelimme yhdessä, ja lopulta päädyimme yhteen! En ole kertaakaan katunut sitä, että hylkäsin vaalean sukuni muutettuani Jessican luokse Taikapölyyn, Sami alkoi muistella vanhoja juttuja. Jessicalle tuli jälleen kurja mieli Samin ylistäessä häntä, voi kuinka väärässä mies olikaan...
Photobucket
Kun Sami oli puhunut tarpeekseen menneistä, ja Pilvi saatu päikkäreille, siirtyivät aikuiset yhdessä olohuoneen puolelle jutustelemaan kuulumisistaan. Jessica ja Sami halusivat mielellään kuulla kaiken mahdollisen lapsenlapsistaan. Siinä samalla Eemelin oli kerrottava myös Leevi-vaavelin jalkaongelmasta, vaikka alunperin hän oli päättänyt, ettei puhuisi asiasta ja huolestuttaisi turhaan vanhempiaan.
-Miksi et heti soittanut ja kertonut asiasta meille, kun asia tuli ilmi? Sami kummasteli.
Photobucket
-Emme nähneet mitään ongelmaa asiassa sen jälkeen, kun Jorma oli käynyt vilkaisemassa Leevin jalkaa. Lisäksi meillä on ollut kaikenlaista puuhaa, ei ole puhelimeen ehtinyt tarttua, Eemeli selitteli.
-Miten Leevin jalka sitten tuli kipeäksi? Ei kai se itsellään vinoon kasvanut? Jessica kysyi kysymyksen, jota Eemeli oli pelännytkin, hän ei olisi halunnut kertoa vanhemmilleen Floran liikarehkinnästä, mutta pakko kai se nyt oli.
Photobucket
-Flora kumarteli liikaa kasvimaalla raskauden aikana, minkä vuoksi jalka oli sitten lähtenyt luutumaan vinoon. Pahoin pelkään pojan joutuvan viettämään elämänsä kahlittuna pyörätuoliin, Eemeli kertoi vakavana.
-Miten tuollainen on mahdollista, eikä se Flora yhtään miettinyt tekemisiään!? Hyvä, ettei Leevi saanut mitään paleltumia sentään, vaikka tuskin se oli kaukana, Sami murahteli vihaisena.
-Sami, älä hauku poikamme vaimoa, hänestä ei varmaan ole mukavaa kunnella tuota, Jessica keskeytti miehensä, kun tämän syytöslistasta ei meinannut tulla loppua.
Photobucket
Samassa koulubussi kaarsi pihaan, ja aikuiset päättivät jättää keskustelun siihen, se ei olisi ollut sopivaa kuultavaa Päiville. Päivi asteli bussista ulos, kiskoen sitten vielä kerran koepaperinsa näkyviin. Läksyt oli jäänyt tekemättä muutaman kerran, mikä ei tietenkään tarkoittanut hyvää, ja lopulta laiskuus kostautui kokeessa, jonka alhainen numero ei miellyttänyt Päiviä. Kumpa katseen voimalla voisi kääntä kutosen ysiksi. Päiviä harmitti, ettei hän omannut taikavoimia, kuten monet muut Taikapölyläiset. Oli tylsää olla tavallinen sim!
Photobucket
Päivi kuitenkin oli tuonut koulusta sinä päivänä kotiin kaverin, Mari Merithaimenen, ja lapset viihtyivät iltapäivän lumessa leikkien, joten aikuiset pystyivät juoruilla vielä hetken lisää. Päivi viihtyi ystävällisen ja iloisen kaverinsa seurassa.
-Hui, kun täällä on kylmä! Mun talvitakki taisi jäädä bussiin, Mari harmitteli.
-Mennään vain sisälle, Päivi ehdotti.
-Ei tarvitse. Minusta pihalla on kivempaa. Kyllähän halikin jo lämmittää, Mari totesi. Niin ystävykset halasivat pitkään ja hartaasti. Hetken päästä tytöt pääsivät halaamaan uudestaan hyvästiksi, kun Mari ilmoitti, että hänen olisi lähdettävä kotiin.
Photobucket
Päivin tullessa sisälle hän näki Jessican näppäilevän puhelimeen numeroa. Pilvi itki makuuhuoneessa, ja sieltä kuuluikin Samin ja Eemelin hyssyttelyt, kun he yrittivät saada vauvan hiljenemään. Päivi asteli omaan huoneeseensa, jolloin Jessica uskalsi viimein painaa soitto näpäintä. Päivä olikin tuntunut jotenkin apealta ilman Eskon piristävää ääntä.
-Hei Esko, minä täällä. Ajattelin, että voisimme nähdä nopeasti pihallamme. Kyllähän sinulle se varmaan käy?...Hienoa! Nähdään, Jessica puhui lyhyesti ja ytimekkäästi. Vaikka hän olisikin jaksanut jutella Eskon kanssa tuntikausia, olisi miehen näkeminen paljon suurempi ilo.
Photobucket
Jessica hiippaili pihalle kierrellen hiukan paikkoja, ettei kukaan varmasti olisi jäänyt sinne. Onneksi Päivikin oli mennyt omatoimisesti sisälle, ettei tarvinnut alkaa tyttöä hätistelemään pois. Jessica odotti, kunnes Esko ilmestyi näkyville yhtä loisteliaasti kuin aina ennenkin. Silloin Jessica ei enää pystynyt hallitsemaan itseään, hänen jalkansa lähtivät automaattisesti juoksemaan, ja huomaamattaan Jessica oli painautunut Eskon lähelle kuumaan suuteloon.
Photobucket
Päästettyään irti Jessica ja Esko henkäisivät ja nauroivat.
-Vau, sinä todellakin osaat olla tulinen. Mitä hyvää olenkaan tehnyt ansaitakseni sinun kaltaisesi salarakkaan? Esko naurahti.
-Olet tehnyt hyvää, kun vain olet siinä, Jessica kertoi.
-Oho! Mikäs sinuun on tullut? Eilen olit vielä niin huolissasi, tulisiko kukaan yllättämään meidät väärään aikaan, Esko kummasteli.
Photobucket
Jessica tarttui Eskoa käsistä.
-Ymmärsin, että nautin oleskelusta kanssasi enemmän kuin pelkään, että joku tulee. Ja sitä paitsi, joskus elämässä pitää osata ottaa riskejä, Jessica totesi kepeästi.
-Vau, jotain on tosiaan tapahtunut yhden yön aikana! Esko ihmetteli.
-Niin, mietin asioita. Kaikki tuntuu vain niin väärältä välillä Samia kohtaan. Mutten halua puhua nyt ikävistä asioista, Jessica ilmoitti totisena.
Photobucket
Esko ei oikein tiennyt, miten voisi Jessicaa auttaa Sami-ongelman kanssa. Niinpä hän katsoikin parhaaksi liueta paikalta, jotta Jessica saisi rauhassa miettiä asioita.
-Et vielä lähtisi, Jessica maanitteli Eskon sanottua hyvästit. Jessica siirsi kätensä miehen poskelle, jotta saisi viivytettyä rakkaansa lähtöä muutamalla minuutilla.
-Jäisin mielelläni, mutta nyt minun on mentävä. Meidän pitäisi muutenkin vähentää tapaamisiamme, ettei kukaan ala epäillä mitään, Esko järkeili.
-Olet kai oikeassa, Jessica huokasi harmistuneena.
Photobucket
Kun Jessica palasi sisälle sisälle, hän törmäsi Eemeliin ja Päiviin, jotka leikkivät taputusleikkiä keskenään. Jessica mutisi menevänsä ruokaa valmistamaan, ja sisarukset jatkoivat leikkejään. Päivi läppäsi Eemelin kättä, ja miehen oli tunnustettava hävinneensä - taas.
-Äh, ei minusta ole sinulle mitään vastusta, kätesi ovat liian vikkelät, Eemeli harmitteli Päivin tanssiessa voitontanssiaan. Eemeli halusi saada pikkusiskonsa naamalla olevan virneen katoamaan, ja niinpä hän lisäsi lauseeseensa jatkoa:
-Mutta minun pojilleni sinä et kyllä pärjää, Eetu ja Niilo ovat oikeita mestareita taputusleikissä. Päivin hymy hyytyikin, ja hän kivahti, ettei asiasta voi vielä tietää, pitäisi ensin kisata poikia vastaan.
Photobucket
Keskustelu jatkui vielä ruokapöydässäkin, Jessica oli kutsunut lapset syömään. Sami oli jälleen mennyt Pilviä katsomaan, tytöllä tuntui tänään olevan känkkäränkkä-päivä.
-Mitäs jos sinä menisit vierailulle Puskille, Jessica ehdotti yllättäen.
-Ai joskus koulun jälkeen? Päivi kysyi.
-Ei, vaan ajattelin pitenpää reissua. Voisit majoittua Puskille muutamaksi viikoksi, jos se vain teille käy, Jessica siirsi katseensa Eemeliin.
-Kyllä se varmaan kävisi, saisit kunnollista leikkiseuraa Eetusta ja Niilosta, pojat ovat aika samanikäisiä kanssasi, Eemeli kertoi.
Photobucket
Päivi innostui todella ajatuksesta, olisi mahtavaa tavata veljen pojat, ja muutenkin kokea aivan uusi ympäristö! Vierailu ei edes häiritsisi koulunkäyntiä, sillä Eetu ja Niilokin kävivät samaa taviskoulua. Tyttö säntäsi heti pöydästä pakkaamaan tavaroitaan, hän halusi välttämättä lähteä jo saman illan aikana Eemelin mukaan. Jessica oli iloinen huomatessaan lapsensa noin hyvällä mielellä, mutta samalla hän tunsi omantunnon kolkutuksen. Oikeasti hän "hankkiutui eroon" Päivistä, jotta voisi helpommin tapailla Eskoa.
Photobucket
Pian oli kaikki valmista, ja koitti hyvästien aika. Sami rutisti tytärtään lujasti ja käski käyttäytyä kunnolla. Jessica taas mietti, voisiko nukkua Päivin huoneessa seuraavan yön, jos olo Samin vierellä kävisi tukalaksi.
-Saatte sitten joskus lähettää niitä teidän lapsia katsomaan ukkia ja mummoa, Sami komensi.
-Onkohan se nyt hyvä idea, mihin mahtuisimme edes majoittamaan sen lauman? Jessica sanoi hiukan kireällä äänellä.
-Niin, kaikki eivät ainakaan yhtä aikaa mahtuisi vieraisille, Eemeli ilmoitti.
Photobucket
Eemelin ja Päivin täytyi lähteä hetken päästä jo Puskien taloa kohti. Kävelemistä olisi jonkun verran, eikä olisi kovin sopivaakaan valvottaa kasvavaa tyttöä puoliin öihin. Päivi katsahti vielä kotiinsa päin. Kolli-kissakin ihmetteli kaverinsa loittonevia askelia. Päivin mahanpohjaa kutkutti, oli erittäin kivaa päästä näkemään välillä isoveljenkin lapsia. Varsinkin, kun nämä olivat suunnilleen saman ikäisiä Päivin itsensä kanssa.
-Sanothan sitten, jos kävelemme liian lujaa, tai jos haluat päästä reppuselkään, Eemelin ääni sai Päivin heräämään haavemaailmoistaan.
-Joo, näin on hyvä. Odotan vain kaikkea tulevaa innoissani! Tästä tulee paras vierailu ikinä! Päivi intoili, mikä sai Eemelinkin hymysuihin.
Photobucket
Hetken päästä Päivin lähdöstä lumi alkoi kummasti kimallella. Harmi, kun paksu lumikinnos on päällä. Mennäänkö katsomaan tilannetta ostotilasta?
Photobucket
Killi synnytti kolme pontevaa kissanpentua, jotka nimettiin Alluksi, Elliksi ja Alliksi. Harmin paikka, juuri kun Päivikin ehti lähteä Eemelin mukaan. Tyttö olisi varmasti ilahtunut pienien karvapallojen näkemisestä. Onneksi kissoja ehtii kuitenkin helliä ja lelliä loputtomiin, kun Päivi palaa Eemelin luota.
Photobucket
Pikkuiset pennut asettuivat kodiksi nopeasti, ja ne varasivat kissojen käytävän itselleen melkein kokonaan. Pennut tulivat hyvin toimeen keskenään, varsinkin edessä seisova Allu oli innokas aloittamaan leikkejä siskojensa kanssa.

 

 


Tähän osan loppuun järjestän tämmöisen pienen Kissa-kisan! Näytän tässä pari kissakuvaa, ja teidän tehtävänne on etsiä tästä osasta ne kuvat, joissa kissat esiintyvät taustalla samoissa asennoissa! Kun löydät oikean kuvan, klikkaa siitä, ja kopioi kuvan osoite. Lähetä kuvien osoitteet minulle sähköpostiini [email protected].
Photobucket

Photobucket

Arvon voittajan kaikkien oikein vastanneiden joukosta, ja palkinnoksi hän saa nimetä seuraavan
Taikapölyyn syntyvän pentueen jäsenet. Näillä näkymin voittaja pääsee keksimään nimiä Pahiksen ja Ollin pennuille, joten voi jo valmiiksi miettiä sopivia ehdotuksia. .-) Jos siis haluat pentuja nimeämään, ryhdy selaamaan osaa uudestaan. .--D Osallistumisaikaa on seuraavan osan julkaisuun asti. .-)

 

Tämä olikin aika lailla kissoihin painottunut osa, joka kuvaan nekin ehtivät loikkia. .-D
Jos muuten osassa ihmettelitte Pilvin ihon vaaleutta, niin se johtuu siitä, että olen vähän säätänyt ihojen kanssa. .-D Jessica ei siis ole pettänytSamia jonkun valkonahan kanssa, vaan minun moka. .-D Ja seuraavalla kierroksella Päivi asustaakin sitten Puskien luona, muutatin hänet jo Puskien tontille. ,--)

Jättäkäähän taas kommenttia, viime osaan oli tullut tosi monta kommenttia. .--3